Lake Placidin talviolympialaisissa 1932 kilpailtiin taitoluistelussa 8.–12. helmikuuta kolmessa lajissa: miesten ja naisten yksinluisteluissa sekä pariluistelussa. Taitoluistelukilpailut käytiin ensimmäistä kertaa talviolympialaisissa sisätiloissa, kilpailupaikkana toimi Lake Placidin olympia-areena (engl. Olympic Arena). Lake Placidin taitoluistelukilpailuihin osallistui yhteensä 39 luistelijaa 13 maasta. Osallistujamaita oli näiden talviolympiakisojen lajeista eniten.
Naisten yksinluistelussa norjalainen Sonja Henie puolusti edelliskisojen olympiavoittoaan menestyksekkäästi. Miesten yksinluistelussa saatiin ensimmäinen olympiavoittaja Ruotsin ulkopuolelta, kun Itävallan Karl Schäfer voitti hopealle sijoittuneen ja kolme edellistä olympiakultaa vieneen Gillis Grafströmin. Neljännellä mitalillaan Grafströmistä tuli kuitenkin olympiahistorian menestynein taitoluistelija. Pariluistelun kultamitali meni Andrée Brunet´n ja Pierre Brunet´n voiton myötä Ranskaan.
Mitalitilastossa menestynein maa Lake Placidin taitoluistelussa oli Itävalta, jonka lisäksi myös isäntämaa Yhdysvallat saavutti kaksi mitalia. Unkari voitti pariluistelussa historiansa ensimmäisen talviolympiamitalin.
Isoa-Britanniaa naisten yksinluistelussa edustaneesta Cecilia Colledgesta tuli 11 vuoden ja 73 päivän ikäisenä nuorin talviolympialaisissa kilpaillut urheilija. 52-vuotiaana pariluistelussa kilpaillut Joseph Savage taasen on vanhin olympialaisissa kilpaillut taitoluistelija.
Laji | Kultaa | Hopeaa | Pronssia |
---|---|---|---|
Miesten yksinluistelu | Karl Schäfer | Gillis Grafström | Montgomery Wilson |
Naisten yksinluistelu | Sonja Henie | Fritzi Burger | Maribel Vinson |
Pariluistelu | Ranska Andrée Brunet Pierre Brunet |
Yhdysvallat Beatrix Loughran Sherwin Badger |
Unkari Emília Rotter László Szollás |
Taitoluistelussa kilpailtiin Lake Placidissa ensimmäistä kertaa talviolympialaisten historiassa sisätiloissa. Lajin kuuluttua kesäolympialaisten ohjelmaan oli tosin Antwerpenissä 1920 kisattu sisätiloissa.[1]
Lake Placidin taitoluistelukilpailuihin osallistui yhteensä 39 luistelijaa (miehiä 18, naisia 21) 13 maasta. Osallistujamaiden määrä oli näiden talviolympiakisojen lajeista suurin. Japani ja Unkari tekivät ensiesiintymisensä olympiatason taitoluistelussa. Kiintiöt olympialaisiin olivat miesten ja naisten yksinluisteluissa neljä kilpailijaa ja pariluistelussa kaksi kilpailevaa paria maata kohden.[2] Kanadalaiset Constance Wilson-Samuel ja Montgomery Wilson kilpailivat sekä yksin- että pariluistelussa.
Näiden talviolympialaisten nuorin (Cecilia Colledge, 11 vuotta 73 päivää) ja vanhin (Joseph Savage, 52 vuotta 267 päivää) kilpailija osallistuivat molemmat taitoluisteluun.[3] Ison-Britannian kilpailuun osallistuneesta joukkueesta Colledge ja Megan Taylor olivat vasta 11-vuotiaita. Colledge on yhä (2011) nuorin talviolympialaisissa kilpaillut urheilija,[4] ja Savage vanhin olympiakisoissa kilpaillut taitoluistelija.[5]
Sulkeissa osallistuneiden urheilijoiden määrä.
|
|
Miesten yksinluistelussa kilpailtiin 8.–9., naisten yksinluistelussa 9.–10. ja pariluistelussa 12. helmikuuta.
Jokaisessa kolmessa lajissa seitsenhenkinen tuomaristo, johon kuuluivat muun muassa olympiamitalistit Yngvar Bryn ja Walter Jakobsson,[2] arvioi kilpailijan tai parin suorituksen pistein, jotka määräsivät jokaisen tuomarin omassa arviossa kilpailijan/parin sijaluvun. Eniten ensimmäisiä sijoja tuomarien arvioissa saanut kilpailija/pari sijoittui ensimmäiseksi, eniten toisia sijoja arvioissa saanut toiseksi jne. Tasatilanteessa ratkaisivat järjestyksessä sijapisteet, suorituksesta saadut pisteet ja yksinluisteluissa lyhytohjelman pisteet. 60 prosenttia yksinluistelujen pisteistä tuli lyhyt- ja 40 prosenttia vapaaohjelmasta.[6][7]
Miesten yksinluistelun tulokset:[6][8]
Sija | Urheilija | Lyhytohjelma[9] | Vapaaohjelma[10] | Sijapisteet | Pisteet |
---|---|---|---|---|---|
Karl Schäfer | 1. | 1. | 9 | 2602,0 | |
Gillis Grafström | 2. | 2. | 13 | 2514,5 | |
Montgomery Wilson | 3. | 3. | 24 | 2448,3 | |
4. | Marcus Nikkanen | 4. | 4. | 28 | 2420,1 |
5. | Ernst Baier | 6. | 5. | 35 | 2334,8 |
6. | Roger Turner | 5. | 6. | 40 | 2297,6 |
7. | James Madden | 8. | 7. | 52 | 2049,6 |
8. | Gail Borden | 7. | 9. | 54 | 2110,8 |
9. | Kazuyoshi Oimatsu | 10. | 8. | 67 | 1978,6 |
10. | Walter Langer | 9. | 11. | 70 | 1964,3 |
11. | William Nagle | 12. | 10. | 77 | 1884,8 |
12. | Ryūichi Obitani | 11. | 12. | 79 | 1856,7 |
Kolmisen vuotta kestäneen kilpailutaukonsa jälkeen paluun Lake Placidissa tehneelle Gillis Grafströmille sattui virhe miesten yksinluistelun aloittaneessa lyhytohjelmassa, jota yleisesti pidettiin tämän vahvimpana osa-alueena.[11] Virhe johti lopulta itävaltalaisen Karl Schäferin olympiavoittoon, joka oli Itävallan ensimmäinen miesten yksinluistelussa.[12] Kisan vahvimpiin voittajaehdokkaisiin kuulunut Schäfer oli voittanut kaikki taitoluistelun kansainväliset arvokilpailunsa vuodesta 1930. Kolme edellistä miesten yksinluistelun olympiavoittoa vieneen Grafströmin onnistui saavuttaa hopeasija, ja neljännellä olympiamitalillaan hän on yhä (2011) kaikkien aikojen menestynein taitoluistelija olympialaisissa.[5] Kilpailu pronssimitalista päättyi Kanadan Montgomery Wilsonin voittoon Suomen neljänneksi sijoittuneesta Marcus Nikkasesta. Wilsonin olympiamitali oli Kanadan ensimmäinen taitoluistelusta.[6]
Naisten yksinluistelun tulokset:[7][13]
Sija | Urheilija | Lyhytohjelma[14] | Vapaaohjelma[15] | Sijapisteet | Pisteet |
---|---|---|---|---|---|
Sonja Henie | 1. | 1. | 7 | 2302,5 | |
Fritzi Burger | 2. | 2. | 18 | 2167,1 | |
Maribel Vinson | 3. | 3. | 23 | 2158,8 | |
4. | Constance Wilson-Samuel | 4. | 5. | 28 | 2129,5 |
5. | Vivi-Anne Hultén | 5. | 4. | 29 | 2129,5 |
6. | Yvonne De Ligne | 6. | 6. | 45 | 1942,5 |
7. | Megan Taylor | 7. | 7. | 55 | 1911,8 |
8. | Cecilia Colledge | 8. | 10. | 64 | 1851,6 |
9. | Mollie Phillips | 9. | 9. | 63 | 1864,7 |
10. | Joan Dix | 11. | 11. | 75 | 1833,6 |
11. | Margaret Bennett | 12. | 8. | 75 | 1826,8 |
12. | Suzanne Davis | 10. | 14. | 83 | 1780,4 |
13. | Elizabeth Fisher | 13. | 12. | 82 | 1801,0 |
14. | Louise Weigel | 14. | 13. | 92 | 1769,4 |
15. | Mary Littlejohn | 15. | 15. | 101 | 1711,6 |
Jo monta vuotta naisten yksinluistelun maailman kärkinimenä luistellut Norjan Sonja Henie puolusti Sankt Moritzin olympiavoittoaan menestyksekkäästi, sillä kaikki seitsemän tuomaria sijoittivat hänet ensimmäiseksi.[16] Hopealle sijoittui Sankt Moritzin tapaan itävaltalainen Fritzi Burger, ja pronssille luisteli niukasti Burgerille hävinneenä kotiyleisön edessä yhdysvaltalainen Maribel Vinson.[7]
Pariluistelun tulokset:[17][18]
Sija | Urheilijat | Sijapisteet | Pisteet |
---|---|---|---|
Andrée Brunet / Pierre Brunet | 12 | 76,7 | |
Beatrix Loughran / Sherwin Badger | 16 | 77,5 | |
Emília Rotter / László Szollás | 20 | 76,4 | |
4. | Olga Orgonista / Sándor Szalay | 28 | 72,2 |
5. | Constance Wilson-Samuel / Montgomery Wilson | 35 | 69,6 |
6. | Frances Claudet / Chauncey Bangs | 36 | 68,9 |
7. | Gertrude Meredith / Joseph Savage | 49 | 59,8 |
Kilpailu pariluistelun olympiakullasta muodostui tasaiseksi. Tuomareista kolme arvioi hallinneet olympiavoittajat, Ranskan Andrée ja Pierre Brunet´n, voittajiksi ja yksi päätyi tasapeliin ranskalaisten ja Unkarin parin Olga Orgonista/Sándor Szalay välillä. Yhdysvaltalaiset Beatrix Loughran ja Sherwin Badger saivat taakseen kahden tuomarin puollot kultamitaliin. Ranskan pari uusi näin olympiakultansa, ja edellisissä talviolympialaisissa neljänsiksi sijoittuneet isäntämaan Loughran ja Badger palkittiin hopeamitaleilla. Ensimmäistä kertaa olympiatason taitoluistelussa esiintyneen Unkarin kaksi paria sijoittuivat hyvin, sillä pronssille yltäneet Emília Rotter ja László Szollás voittivat maalleen sen ensimmäisen talviolympiamitalin,[17] ja pari Orgonista/Szalay sijoittui neljänneksi.
Itävalta oli Lake Placidin talviolympialaisten paras taitoluistelumaa yhdellä kulta- ja yhdellä hopeamitalillaan. Itävallan lisäksi kahteen mitaliin ylsi isäntämaa Yhdysvallat. Kanada saavutti ensimmäisen olympiamitalinsa taitoluistelusta, ja Unkari ensimmäisen mitalinsa talviolympialaisista.
Sija | Maa | Kultaa | Hopeaa | Pronssia | Yhteensä |
---|---|---|---|---|---|
1. | Itävalta | 1 | 1 | 0 | 2 |
2. | Norja | 1 | 0 | 0 | 1 |
Ranska | 1 | 0 | 0 | 1 | |
4. | Yhdysvallat | 0 | 1 | 1 | 2 |
5. | Ruotsi | 0 | 1 | 0 | 1 |
6. | Kanada | 0 | 0 | 1 | 1 |
Unkari | 0 | 0 | 1 | 1 |