Taloudellisfilosofiset käsikirjoitukset 1844
| Taloudellisfilosofiset käsikirjoitukset 1844 | |
|---|---|
| Ökonomisch-philosophische Manuskripte 1844 | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Karl Marx |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Antero Tiusanen |
| Kustantaja | Edistys |
| Julkaistu | 1972 |
| Sivumäärä | 191 |
| Sarja: Tieteellisen sosialismin kirjasto | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Taloudellisfilosofiset käsikirjoitukset 1844 eli Pariisin-käsikirjoitukset kuuluu Karl Marxin varhaisiin teoksiin. Hän kirjoitti tekstin jo 1844 Pariisissa, mutta se ilmestyi vasta 1932. Taloudellisfilosofiset käsikirjoitukset sisältää esimerkiksi Marxin sosiaalisen vieraantumisen teorian, jota pidetään teoksen tärkeimpänä antina,[1] sekä kritiikkiä silloisia taloustieteilijöitä vastaan. Monien marxilaisten koulukuntien mukaan teos kuuluu Marxin tärkeimpiin teksteihin. Suomalainen filosofi Georg Henrik von Wright katsoo esimerkiksi, että käsikirjoitus yhdessä teosten Grundrisse (suom. nimellä Vuosien 1857–1858 taloudelliset käsikirjoitukset) ja Pääoma (1867) kanssa muodostaa Marxin teorianmuodostuksen selkärangan. Stalinin ajan Neuvostoliitossa julkaistua teosta käyttivät sittemmin Itä-Euroopan toisinajattelijat hyväkseen arvostellessaan neuvostojärjestelmän epädemokraattisia rakenteita.
Teosta on toisaalta myös pidetty Marxin kypsymättömän ja filosofisen vaiheen teoksena, ja siksi jotkut esimerkiksi Frankfurtin koulukunnan piirissä ovat pitäneet sitä Marxin tuotannossa vähemmän tärkeänä.
Käsikirjoitukset olivat pitkään kateissa. Ilman niiden löytymistä 1960-luvulla vieraantumisesta käyty keskustelu ei olisi ollut mahdollista.[2]
Taloudellis-filosofisten käsikirjoitusten nuoren Marxin ja Pääoman ”kypsän” Marxin painotuksilla katsotaan olevan hyvin selvä ero, sillä Marxin varhaisfilosofian poliittinen ontologia on antropologisella perustalla.[3] Teoksesta on erityisesti saanut vaikutteita "humanistis-antropologinen" marxilaisuus.[4]
Hannu Taanila on luonnehtinut Volter Kilven teoksen Alastalon salissa isännän ja Härkäniemen monologeja kuin kopioiduiksi tästä Marxin teoksesta.[5]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ernest Mandel, Marx' ekonomiska tänkande
- ↑ Timo Andersson, Korporativismi, liberalismi ja fascismi/valtiokorporativismi[vanhentunut linkki]
- ↑ Janne Hernesniemi, Tavaramuodon anatomia, pro gradu, Jyväskylän yliopisto, 2007
- ↑ Jouni Peltonen, Kasvatusfilosofia, kurssin runko (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Irmeli Haapanen, Se Volter Kilpi on niin fantastinen, Turun Sanomat, 22.7.200