Tammiritariyökkönen

Tammiritariyökkönen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Silmälläpidettävä [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Ritariyökköset Catocalinae
Suku: Catocala
Laji: promissa
Kaksiosainen nimi

Catocala promissa
(Denis & Schiffermüller, 1775)

Katso myös

  Tammiritariyökkönen Commonsissa

Tammiritariyökkönen (Catocala promissa) on ritariyökkösiin kuuluva, kookas perhoslaji. Se oli aikaisemmin luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi, mutta vuoden 2010 kansallisessa uhanalaisarvioinnissa uudeksi luokaksi määriteltiin vaarantunut (VU)[2].

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammiritariyökkönen on verraten kookas perhonen, joka sijoittuu kuitenkin 60–65 mm siipivälillään ritariyökkösten pienempään päähän. Etusiivet ovat harmaan- ja ruskeankirjavat ja naamioivat lepäävän perhosen erittäin hyvin. Aaltoviiru ja muut poikkiviirut ovat voimakkaat ja sisemmän poikkiviirun siiven keskiosan puolella siipi on ensin varsin vaalea, sitten voimakkaasti varjostunut. Munuaistäplää tai rengastäplää ei juuri erotu, mutta siiven keskellä on pyöreähkö, vaalea täplä. Takasiivet ovat tummaa ulkoreunusta lukuun ottamatta kirkkaan karmiininpunaiset. Lisäksi keskellä on ohut, tumma juova.[3][4][5]

Lajilta tunnetaan takasiiviltään kellertävä muoto f. ochracea[6]

Toukka on harmaa ja siinä on mustaa kuviointia.[7]

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammiritariyökköstä tavataan Euroopassa, Pohjois-Afrikassa sekä Lähi-idässä[5]. Suomessa laji esiintyy pääasiassa maan etelä- ja lounaisosissa sekä Ahvenanmaalla, mutta laji on levinnyt viime vuosina pohjoisemmaksi ja havaintoja on Keski-Suomen pohjoisosia myöten. Lentoaika on heinäkuun loppupuolelta elokuun lopulle huipun ollessa elokuun alussa.[8] Turun Ruissalossa se on jokseenkin yleinen[9].

Suomessa tammiritariyökkönen saattaisi olla vieläkin harvinaisempi, ellei kanta saisi täydennystä ulkomailta lentäneistä yksilöistä.[10]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suhteellisen harvinainen ja yleensä myös lukumäärällisesti harvalukuinen laji, joka viihtyy tammea kasvavissa sekametsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Aikuiset perhoset aterioivat kukilla ja ovat aktiivisia öisin. Laji tulee hyvin valolle, mutta huomattavasti paremmin makealle syötille. Muiden ritariyökkösten tapaan tammiritariyökkönen talvehtii munana.[5]

Toukan ainoa ravintokasvi on tammi (Quercus).[5]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]