Tanja Niskanen

Mitalit
Naisten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Pyeongchang 2018 jääkiekko
Pronssia Pronssia Peking 2022 jääkiekko
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Suomi 2019 jääkiekko
Pronssia Pronssia Sveitsi 2011 jääkiekko
Pronssia Pronssia Yhdysvallat 2017 jääkiekko

Tanja Niskanen (s. 11. syyskuuta 1992 Juankoski) on suomalainen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan hyökkääjä. Hän edusti kolmea kautta lukuun ottamatta koko uransa kuopiolaista KalPaa.[1][2]

Pelattuaan jo nuorempana KalPassa[3][4] hän edusti kaudella 2008–2009 Alavuden Peli-Veikkoja[5], minkä jälkeen palasi KalPaan[6]. Hän siirtyi kesken kauden 2014–2015 Mestiksessä pelanneeseen Lapinlahden Luistin -89 -seuraan[7]. Kaudella 2015–2016 hän edusti JYP:iä[2], ja laukoi JYP:n Suomen-mestaruuden ratkaisseen maalin Hämeenlinnan Pallokerhoa vastaan kolmannen loppuottelun jatkoajalla[8]. Hänet valittiin tuolla kaudella SM-sarjan parhaaksi hyökkääjäksi ja All Stars -kentälliseen. Kaudesta 2016–2017 lähtien hän edusti jälleen KalPaa[2] uransa loppuun, kevääseen 2022 saakka[9]. Hänet valittiin Liigan parhaaksi pelaajaksi kaudella 2019–2020 sekä All Stars -kentälliseen kausilla 2018−2019 ja 2019–2020. Hän saavutti SM-hopeaa 2021.[2]

Niskanen pelasi kaikkiaan 276 SM-sarjan / liigan runkosarjan ottelua, joissa hän teki 233 maalia ja antoi 229 maalisyöttöä. Pudotuspeleissä hän teki 69 ottelussa 58 maalia ja antoi 54 maalisyöttöä.[2]

Niskanen pelasi alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa 2008, 2009 ja 2010[1]. Ensimmäisen naisten maaottelunsa hän pelasi helmikuussa 2009 Saksaa vastaan[5]. Hän kuului Suomen pronssijoukkueeseen Sveitsin MM-kilpailuissa 2011, joissa hän teki yhden maalin ja antoi kolme maalisyöttöä[10]. Hän kuului neljänneksi sijoittuneeseen Suomen joukkueeseen 2016 ja MM-pronssijoukkueeseen 2017[2]. Pyeongchangissa 2018 hän saavutti olympiapronssia.[11] Suomen MM-kilpailuissa 2019 hän oli saavuttamassa Suomen ensimmäistä MM-hopeaa.[12][13] Hän kuului Suomen pronssijoukkueisiin MM-kilpailuissa 2021 ja olympialaisissa 2022.[2]

Hän pelasi 177 naisten maaottelua ja keräsi niissä tehopisteet 18+29=47. MM-kilpailuissa hän teki 32 ottelussa viisi maalia ja antoi kahdeksan maalisyöttöä, olympialaisissa hän pelasi 13 ottelua, ja antoi kaksi maalisyöttöä.[2][14]

Tanja Niskanen on sotilasarvoltaan alikersantti ja hänet on valittu Aliupseeriliiton Vuoden urheilijaksi 2019.[15]

  1. a b Tanja Niskanen eurohockey.com. Viitattu 3.5.2017. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h Tanja Niskanen eliteprospects.com. Viitattu 27.5.2023. (englanniksi)
  3. Leijonaleiri, 30.3.–1.4.2007, Kisakallio finhockey.fi. Arkistoitu 21.8.2011. Viitattu 14.6.2011.
  4. N18-maajoukkue otteluleirille Sveitsiin finhockey.fi. 26.3.2008. Arkistoitu 15.5.2008. Viitattu 14.6.2011.
  5. a b Naisleijonat aloittivat EHT-turnauksen voitolla yle.fi. 13.2.2009. Viitattu 14.6.2011.[vanhentunut linkki]
  6. Naisten maajoukkue uudessa komennossa esiolympialaisiin yle.fi. 24.8.2009. Viitattu 14.6.2011.
  7. Ringettemestareiden uskomaton tarina jatkuu – tappiottomalla saldolla Mestiksen kärjessä! 24.1.2015. Viitattu 15.4.2015.
  8. JYP Naiset on Suomen mestari! ksml.fi. 9.3.2016. Viitattu 3.5.2017.
  9. Uransa olympiapronssiin päättänyt Tanja Niskanen kyynelehti tunteikkaassa haastattelussa: "On ollut ihan uskomaton matka". yle.fi. 16.2.2023. Viitattu 27.5.2023.
  10. Naisten MM-saldot – Michelle Karvinen pisteykkönen leijonat.fi. 25.4.2011. Arkistoitu 29.4.2011. Viitattu 14.6.2011.
  11. Parkkinen, Jaakko: Naisleijonat taisteli pronssia! Rädyn päälle ajettiin, Hiirikoski sai mailasta päähän 21.2.2018. Yle. Viitattu 21.2.2018.
  12. Finland IIHF. Viitattu 14.4.2019. (englanniksi)
  13. Vainikka, Jussi: Yle seurasi hetki hetkeltä: Naisleijonien ennenaikaiset voitonjuhlat vaihtuivat katkeraan tappioon, Yhdysvallat vei maailmanmestaruuden uskomattomien käänteiden jälkeen Yle. Viitattu 14.4.2019.
  14. Kallioniemi, Riku (vt. päätoim.): Jääkiekkokirja 2018, s. 350. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017. ISSN 0784-3321
  15. Huikeatkin tavoitteet ovat saavutettavissa Ammattisotilas. Viitattu 6.3.2020.