Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Täsmennys: tarkennus |
Tarhaturilas | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
{{{status}}} |
|
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
Yläheimo: | Turilasmaiset Scarabaeoidea |
Heimo: | Lehtisarviset Scarabaeidae |
Alaheimo: | Rutelinae |
Tribus: | Anomalini |
Suku: | Phyllopertha |
Laji: | horticola |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Tarhaturilas (Phyllopertha horticola) on lehtisarvisiin (Scarabaeidae) kuuluva kovakuoriaislaji.
Aikuinen kuoriainen on noin 8–12 millimetrin mittainen.[2] Pää ja etuselkä ovat metallinvihreät, sinertävät tai tummanvihreät. Peitinsiivet ovat punaruskeat.[3]
Laji on jokseenkin harvinainen Etelä- ja Keski-Suomessa, missä sitä tavataan kesä-heinäkuussa.[2]
Lajia tavataan tavanomaisesti aurinkoisilla mailla lehtipuilla ja pensailla, joiden lehtiä se käyttää ravinnokseen. Kuoriaisella on tapana aloittaa lehden syöminen keskeltä ja siirtyä sitten kohti reunoja. Tarhaturilaat ovat aiheuttaneet Etelä-Savossa vaurioita omenapuille syömällä sekä puiden kukkia että raakileita.[2] Se munii ruohikkoon. Toukka elää muiden turilaiden tavoin maassa ruohonjuuria syöden. Runsaana esiintyessään ruohikko kuivuu ja kuolee suuriltakin aloilta. Näin toukat voivat tuhota puutarhojenkin nurmikoita.[4]