Tarpeia on kenties alun perin ollut Capitolium-kukkulan – jonka vanha nimi on mons Tarpeius – suojelusjumalatar. Fabius Pictorin ajasta lähtien Tarpeia kuitenkin tulkittiin Rooman varhaishistorian tarunomaiseksi neidoksi.[1]
Roomalaisessa mytologiassa Tarpeia oli Capitolium-kukkulan komentajan Spurius Tarpeiuksen tytär sabiineja vastaan käydyn sodan aikana. Tarujen mukaan Tarpeia oli rakastunut sabiinien kuninkaaseen Titus Tatiukseen, ja lupasi avata linnoituksen portit sabiineille, jos nämä antaisivat hänelle palkkioksi mitä he pitivät vasemmassa käsivarressaan eli kultaiset käsivarsirenkaat. Sabiinit pitivät lupauksensa, mutta käsivarsirenkaiden sijaan he heittivät pitelemänsä kilvet Tarpeian päälle ja murskasivat hänet kuoliaaksi. Tarina on mahdollisesti yritys selittää, miksi Capitoliumin Tarpeian kallio oli murhaajien ja petturien teloituspaikka. [2] [1]
Toisen tarun mukaan Tarpeia olikin kansallissankari, koska hän onnistui riisumaan sabiinit aseista.[1]