Tatra T70 ja T70A | |
---|---|
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Tšekkoslovakia |
Valmistaja |
Závody Tatra a.s. / Tatra n.p., Kopřivnice |
Valmistusvuodet |
T70: 1931–1932; T70A: 1932–1936 ja 1947[1] |
Tuotantomäärä |
T70: 50 kappaletta; T70A: 70+1 kappaletta |
Muotoilija | Hans Ledwinka |
Edeltäjä | Tatra T31 |
Seuraaja | Tatra T87 |
Teknisesti samankaltaisia | Tatra T80 |
Tekniset tiedot | |
Henkilöluku | 4–6[3] |
Iskutilavuus |
T70: 3 408 cm³; T70A: 3 848 cm³ |
Teho |
T70: 48 kW /3000 1/min; T70A: 51,5 kW /3500 1/min |
Polttoaine | bensiini |
Vetotapa | takaveto |
Vaihteisto | 4+1 |
Kulutus | 20–22 l /100 km[2] |
Mitat | |
Massa | 2 200–2 500 kg[2] |
Pituus | 5 350 mm |
Leveys | 1 800 mm |
Korkeus | 1 730 mm[3] |
Tatra T70 oli tšekkoslovakialaisen Tatran vuosina 1931–1936 sekä 1947 valmistama ensisijaisesti edustuskäyttöön tarkoitettu auto. Auton alustalle tehtiin useita korimalleja, monet niistä Sodomkan[4] ja muiden itsenäisten korivalmistajien rakentamia versioita. Autoja käytettiin muun muassa paloautojen alustoina.[2]
Autossa oli kuusisylinterinen, vesijäähdytteinen rivimoottori, joka pohjautui perusrakenteeltaan edeltäjämallien T17 ja T31 voimanlähteisiin. Erotuksena edeltäjämalleihin, kampiakseli oli laakeroitu seitsemästä kohtaa liukulaakerein, sillä aikaisemmin käytetty vierintälaakerointi ei ollut toiminut tyydyttävästi. Moottoriin oli vaihdettu hammaspyörämallinen voiteluöljypumppu mäntäpumpun tilalle.[1] Polttoaineensyötöstä huolehti kaksi Zenith 36 DV 1 -kaasutinta.[2]
Autossa oli kuiva kaksilevyinen kytkin ja nelivaihteinen vaihteisto. Kantavana rakenteena oli Tatralle ominainen keskusputkirunko. Voima välittyi vaihteistosta runkoputken sisällä kulkeneen voimansiirtoakselin kautta heilurityyppisellä erillisjousituksella varustetulle taka-akselille. Taka-akselilla oli vinottain asennetut neljänneselliptiset lehtijouset, jotka oli kiinnitetty vetopyörästön rungon takaosaan sekä jarrukilpiin. Etuakselilla erillisjousitus oli toteutettu päällekkäisin kolmiotuin ja poikittaisella, puolielliptisellä lehtijousella.[2]
Jarruina olivat rumpujarrut, jotka olivat hydraulitoimiset[3] ja ensimmäisenä maailmassa kaksipiiriset.[5]
T70-malleja valmistui kaikkiaan 50 kappaletta, kunnes se korvattiin vuonna 1933 T70:n tehokkaammalla moottorilla varustetulla T70A:lla. T70A:n huippunopeus oli 130 km/h ja sitä ehdittiin valmistaa 70 kappaletta ennen kuin valmistus päättyi 1936.[2]
Toisen maailmansodan jälkeen yli jääneistä osista rakennettiin vielä yksi kappale Tšekkoslovakian presidentti Edvard Benešille.[1] Auto luovutettiin hänelle 23. toukokuuta 1947.[6]