Tatói
| Tatói | |
|---|---|
| Τατόι | |
 Osa Tatóin hylätystä palatsista. |
|
| Sijainti | Acharnés, Itä-Attika, Attika, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | palatsi |
 |
|
Tatói (kreik. Τατόι) on palatsi ja tila Acharnéen kunnassa Ateenan metropolialueella Kreikassa. Se toimi kuninkaallisena kesäpalatsina Kreikan kuningaskunnan aikana. Palatsi on nykyisin ränsistynyt.[1][2]
Tatói on myös tilan eteläpuolella sijaitseva Acharnéen kaupungin kaupunginosa, jossa sijaitsee Dekéleian sotilaslentokenttä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaishistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antiikin aikana Tatóin paikalla sijaitsi Dekeleian demos. Tilan alueelta on löydetty siihen liittyviä muurien osia sekä keramiikkaa, veistoksia ja piirtokirjoituksia.[3] Osmanivallan aikana Tatói oli turkkilainen çiftlik (kreik. tsiflíki) -perintötila. Tila sai nimensä albanianvalakialaisesta päälliköstä nimeltä Tatoi.[4]
Kuninkaallisena kesäpalatsina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tatóin tilan hankki kuningas Yrjö I, joka osti sen Skarlátos Soútosilta toukokuussa 1872. Tuolloin paikalla oli vain pieni talo ja vähäisiä maatalousrakennuksia. Vuonna 1880 arkkitehti Sávvas Boúkis lähetettiin Venäjälle, jotta tämä kopioisi Tatóihin erään Pietarhovin palatsikokonaisuuden kartanoista. Päärakennuksen rakentaminen alkoi vuonna 1884. Kuningas Konstantin I ja kuningatar Sofia muuttivat Tatóihin vuonna 1889.[1] Tatói mahdollisti kuninkaallisille yksityisemmän elämän kuin Kuninkaallinen palatsi, nykyinen Kreikan parlamenttitalo, Ateenassa.[2]
Myöhempinä vuosina alueelle rakennettiin lisää rakennuksia sekä muun muassa kuninkaallisen suvun hautausmaa. Palatsi toimi kuninkaallisena kesäpaikkana sotilasjuntan kauden alkuun vuonna 1967 saakka, jolloin kuninkaallinen perhe joutui poistumaan maasta. Virallisesti se säilyi kuninkaallisena kesäpaikkana monarkian lakkauttamiseen vuonna 1974 saakka.[1]
Myöhempi historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monarkian lakkauttamisen jälkeen käytiin pitkään oikeutta siitä, kuuluuko Tatói kuninkaalliselle suvulle vai Kreikan valtiolle. Alun perin alue otettiin valtiolle. Konstantínos Mitsotákisin hallitus antoi vuonna 1992 suuren osan alueesta, mukaan lukien sen tärkeimmät rakennukset, kuninkaalliselle suvulle. Andréas Papandréoun hallitus palautti vuonna 1994 Tatóin valtiolle. Kiistelyn aikana palatsialue rappeutui paitsi hoitamattomuuden myös vandalismin ja ryöstelyn seurauksena. Vuonna 2002 päätettiin, että Tatói kuuluu valtiolle.[1][2] Euroopan ihmisoikeustuomioistuin määräsi siitä 4 miljardia drakmaa (n. 12 miljoonaa euroa) korvausta kuninkaalliselle suvulle, mikä on vain pieni osa alueen arvosta.[2][5]
Aluetta on kunnostettu vuosina 2004–2012. Se on ollut tarkoitus muuttaa museoksi, mutta tämä ei ole vielä toteutunut.[1][2] Museosuunnitelma nostettiin uudelleen esiin Kyriákos Mitsotákisin hallituksen aikana.[2]
Rakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tatói sijaitsee metsäisellä alueella Párnitha-vuoren itäpuolella Acharnéen kunnassa lähellä Varympómpia, noin 27 kilometriä pohjoiseen Ateenan keskustasta. Palatsialueen koko on 4 500 hehtaaria.[2] Nykyisin Tatóin alue on osa Párnitha-vuoren Natura 2000 -aluetta.[2][6]
Varsinaisen palatsirakennuksen lisäksi alueella on muun muassa rakennuksia henkilökunnalle, autotalli, hevostalleja, varastotiloja sekä erilaisia maatalousrakennuksia.[2]
Haudat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tatóihin on haudattu seuraavat kuninkaallisen suvun jäsenet, mukaan lukien viisi Kreikan kuninkaista:[2]
- Olga (1880–1880) – Yrjö I:n tytär[2]
- Aleksandra, Kreikan ja Tanskan prinsessa, Venäjän suurherttuatar (1870–1891) – suuriruhtinas Pavel Aleksandrovitš Romanovin puoliso
- Yrjö I, Kreikan kuningas (1845–1913)[2]
- Aleksanteri, Kreikan kuningas (1893–1920)[2]
- Konstantin I, Kreikan kuningas (1868–1923)[2]
- Olga, Kreikan kuningatar, Venäjän suuriruhtinatar (1851–1926) (haudattiin Tatóihin 1936) – kuningas Yrjö I:n puoliso
- Sofia, Kreikan kuningatar, Preussin prinsessa (1870–1932) – kuningas Konstantin I:n puoliso
- Nikolaos, Kreikan ja Tanskan prinssi (1872–1938)
- Kristofer, Kreikan ja Tanskan prinssi (1888–1940)
- Maria, Kreikan ja Tanskan prinsessa, Venäjän suuriruhtinatar (1876–1940) – suuriruhtinas Georgi Mihailovitšin puoliso
- Andreas, Kreikan ja Tanskan prinssi (1882–1944) – prinssi Philipin, Edinburghin herttuan, isä
- Yrjö II, Kreikan kuningas (1890–1947)[2]
- Françoise Orléansilainen, prinsessa (1902–1953) – prinssi Kristoferin puoliso
- Jelena Vladimirovna Romanova, Venäjän suuriruhtinatar (1882–1957) – prinssi Nikolaoksen puoliso
- Yrjö, Kreikan ja Tanskan prinssi (1869–1957)
- Marie Bonaparte, prinsessa (1882–1962) – prinssi Yrjön puoliso
- Paul I, Kreikan kuningas (1901–1964)[2]
- Aspasía Mánou, Kreikan ja Tanskan prinsessa (1896–1972) – kuningas Aleksanterin puoliso
- Friederike von Hannover, Kreikan kuningatar (1917–1981) – kuningas Paul I:n puoliso
- Katherine, Kreikan ja Tanskan prinsessa, Lady Katherine Brandram (1913–2007) – Richard Brandramin puoliso[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Royal Ruins: Exploring Tatoi Palace This is Athens. Viitattu 1.9.2021.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Kampouris, Nick: Tatoi: The Glorious Past and Promising Future of Greece's Historic Palace Greek Reporter. 27.7.2019. Viitattu 1.9.2021.
- ↑ Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Dekeleia, Attica, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Από τη Μπουμπουνίστρα στα Ρούλια Αμπέλια Οι λέξεις έχουν τη δική τους ιστορία. Viitattu 1.9.2021.
- ↑ Tatoi Palace Parnitha National Park. Viitattu 1.9.2021.
- ↑ GR3000001 Oros Parnitha Natura 2000. Arkistoitu 31.7.2021. Viitattu 1.9.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tatói Wikimedia Commonsissa
