Tebaiini
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
6,7,8,14-tetradehydro-4,5a-epoksi- 3,6-dimetoksi-17-metyylimorfinaani | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | ? |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C19H21NO3 |
Moolimassa | 311,37 g/mol |
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | ? |
Metabolia | ? |
Puoliintumisaika | ? |
Ekskreetio | ? |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
? |
Reseptiluokitus |
Class A (UK) |
Antotapa | ? |
Tebaiini (paramorfiini) on oopiumialkaloidi, ja kemiallisesti samankaltainen morfiinin ja kodeiinin kanssa. Tebaiinilla on muista opiaateista poiketen kuitenkin enemmän stimuloiva kuin depressantti vaikutus. Suuremmilla annostuksilla tebaiinin vaikutus muistuttaakin strykniinimyrkytyksen oireita, aiheuttaen samankaltaisia kouristuksia.[1]
Tebaiini jalostetaan raakaoopiumista joka laadusta riippuen sisältää 0,3–1,5 % tebaiinia.[1]
Tebaiinia ei itsessään käytetä lääkeaineena, mutta siitä jalostetaan teollisesti useita muita opioideja esimerkiksi oksikodonia, oksimorfonia, nalbufiinia, naloksonia, naltreksonia, buprenorfiinia ja etorfiinia.
Tebaiini on luokiteltu kansainvälisesti huumausaineeksi. Tebaiinia esiintyy kasveista ainakin kaukasianunikossa (Papaver bracteatum) ja oopiumiunikossa (Papaver somniferum).
Kaikista oopiumi-alkaloideista tebaiini on myrkyllisin. Sen LD50 hiirillä on 31 mg/kg ihonalaisesti (sc.) ja 20 mg/kg vatsaonteloon (ip.). Kaniineilla suonensisäisesti (i.v.) LD50 on 3–4 mg/kg joka riippuu eläimen iästä. Koiralla tappava annos on 10–30 mg/kg sc. ja 5–7 mg/kg i.v. [2]