Teemu Rautiainen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. maaliskuuta 1992 Nurmijärvi, Suomi |
Kansalaisuus | Suomi |
Jääkiekkoilija | |
Lempinimi | Rautsi,[1] Radu[2] |
Pelipaikka | vasen laitahyökkääjä |
Maila | vasen |
Pituus | 169 cm |
Paino | 75 kg |
Seura | |
Seura | HPK |
Sarja | SM-liiga |
Pelinumero | 19 |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 2010– |
Aik. seurat |
Ilves (SML) GC Küsnacht Lions (SL) ZSC Lions (NL) KooKoo (SML) |
Teemu Rautiainen (s. 13. maaliskuuta 1992 Nurmijärvi) on suomalainen jääkiekkoilija, joka pelaa SM-liigajoukkue Hämeenlinnan Pallokerhossa. Hän on pelipaikaltaan vasen laitahyökkääjä.[3] Rautiainen on 169 cm pitkä.[4]
Rautiainen aloitti luistelukoulun Nurmijärven Kurrassa, mutta hän aloitti joukkueessa pelaamisen jo varhain Hämeenlinnan Pallokerhossa.[5] Rautiainen oli kaudella 2007–2008 C-nuorten SM-sarjassa joukkueensa paras maalintekijä kymmenellä osumallaan.[6] Kaudella 2008–2009 hän oli B-nuorten SM-karsinnoissa tehoilla 5+7=12 HPK:n paras pistemies ja syöttäjä ja hän jakoi sisäisen maalipörssin voiton Ville Järveläisen ja Karri Koivun kanssa. Pudotuspeleissä Rautiainen jakoi kolmella osumallaan joukkueen sisäisen maalipörssin voiton Koivun ja Ville-Veikko Eerolan kanssa.[7] Hän voitti kauden päätteeksi B-nuorten SM-hopeaa.[4]
Kaudella 2009–2010 Rautiainen oli tehoilla 17+20=37 HPK:n A-nuorten paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Mika Erkkilän jälkeen.[8] Hänet valittiin A-nuorten SM-liigan syyskuun kuukauden tulokkaaksi. Rautiainen vahvisti myös HPK:n B-nuoria, jossa hän voitti SM-hopeaa. Kaudella 2010–2011 Rautiainen voitti koko A-nuorten SM-liigan piste- (Kari Jalonen -palkinto) ja maalipörssin (Arto Javanainen -palkinto) tehoilla 35+33=68 sekä tehotilaston (Raimo Helminen -palkinto) lukemalla +40. Hänellä oli pistepörssissä peräti 16 tehopisteen ero joukkuetoveriinsa Ville Järveläiseen ja HIFK:n Markus Granlundiin.[9] Rautiainen jakoi myös sarjan ylivoimamaalipörssin voiton TPS:n Johannes Lehdon kanssa kymmenellä osumallaan[10] sekä voitti voittomaalipörssin yhdeksällä osumallaan. Hänet valittiin A-nuorten SM-liigan joulukuun kuukauden pelaajaksi. Rautiainen valittiin kauden päätteeksi sarjan parhaana pelaajana Teemu Selänne -palkinnolla ja parhaana hyökkääjänä Saku Koivu -palkinnolla sekä valittiin ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[4] Hän pelasi myös ensimmäisen ja kauden ainoaksi jääneen SM-liigaottelunsa 19. lokakuuta 2010 Tapparaa vastaan.[11] Rautiainen merkittiin HPK:n kakkosketjuun latvialaisten Kaspars Saulietisin ja Armands Bērziņšin kanssa.
Helmikuussa 2011 Rautiainen teki HPK:n kanssa kaksivuotisen SM-liigasopimuksen.[12] Hän pelasi kauden ensimmäiset ottelunsa A-nuorissa, kunnes Rautiainen pelasi kauden 2011–2012 ensimmäisen liigaottelunsa runkosarjan seitsemännellä kierroksella.[13] Loukkaantumisten ja floppihankintojen myötä hän vakiinnutti paikkansa SM-liigassa,[5] jossa Rautiaisen tulokaskausi toi 41 runkosarjaottelussa tehot 4+8=12. Hän teki liigauransa avausmaalin 19. marraskuuta 2011 JYPiä vastaan. Rautiaisen osuma jäi HPK:n 4–1-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi. Hän sai ottelussa myös syöttöpisteen Marko Luomalan tekemään ylivoimamaaliin.[14] Kevätkaudella Rautiainen vahvisti myös HPK:n A-nuoria, jonka paras maalintekijä hän oli pudotuspeleissä viidellä osumallaan.[15] Rautiainen voitti kauden päätteeksi A-nuorten SM-pronssia.[4]
Kaudella 2012–2013 Rautiainen teki SM-liigassa 50 runkosarjaottelussa tehot 9+7=16 ja viidessä playoff-ottelussa tehot 2+1=3. Hän avasi maalitilinsä pudotuspeleissä heti kahdella osumalla toisessa puolivälieräottelussa 21. maaliskuuta 2013 JYPiä vastaan. Rautiaisen toinen maali jäi HPK:n 3–2-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi. Hänen otteluunsa mahtui myös 5+20-minuutin ottelurangaistus, jonka Rautiainen sai kolmannessa erässä päähän kohdistuneen taklauksen vuoksi.[16] HPK hävisi ottelusarjan lopulta JYPin edettyä välieriin otteluvoitoin 4–1. Rautiainen pelasi kauden aikana myös kolme ottelua lainalla Mestis-joukkue Heinolan Peliitoissa joulukuussa 2012.[17] Hän teki niissä tehot 4+1=5. Rautiainen vahvisti myös HPK:n A-nuoria kauden viimeiseksi jääneessä neljännessä finaaliottelussa Espoo Bluesia vastaan yhdessä Otto Paajasen kanssa. Hän teki ottelussa kaksi maalia,[18] joista ensimmäinen jäi HPK:n 4–1-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi, joka ratkaisi joukkueelle A-nuorten Suomen-mestaruuden.[4][19]
Kausi 2013–2014 Rautiaisella osoittautui varsin ailahtelevaksi. Hänen vastuunsa kuitenkin lisääntyi loppukaudella, kun HPK:n hyökkäyksen jättivät Ville Viitaluoma ja Jere Sallinen. Joukkue onnistui kuitenkin nousemaan pudotuspeleihin voitettuaan runkosarjan kahdeksan viimeistä ottelua. Näistä viidellä viimeisellä kierroksella Rautiainen teki runkosarjan kymmenestä maalistaan viisi.[20] Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Jokereita vastaan hän teki kahdessa ottelussa tehot 3+1=4. Rautiainen oli myös puolivälierierät huomioiden HPK:n pudotuspelien paras pistemies ja hän jakoi sisäisen maalipörssin voiton Borna Rendulićin kanssa.[21] Ensimmäisen kierroksen ensimmäisessä ottelussa 15. maaliskuuta 2014 vieraissa Jokereita vastaan Rautiainen teki kaksi maalia, joista ensimmäinen jäi HPK:n 1–5-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi. Hän sai ottelussa myös syöttöpisteen oltuaan kakkossyöttäjänä Antti Bruunin tekemään ylivoimamaaliin.[22] Rautiaisen maaliputki kesti kaikkiaan seitsemän ottelua,[23] kunnes hän joutui sivuun kahdesta ensimmäisestä puolivälieräottelusta.[24] Ottelusarjan ja kauden kahdessa viimeisessä ottelussa Rautiainen jäi ilman tehopisteitä.
Rautiainen siirtyi kaudeksi 2014–2015 kaksivuotisella sopimuksella Tampereen Ilvekseen.[25] Hän oli joukkueen neljänneksi paras pistemies tehoilla 12+17=29.[26] Joulukuussa 2015 Rautiainen teki seuran kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[27] Kausi 2015–2016 hänellä päättyi vain 27 ottelun jälkeen leikkaushoitoa vaatineen alaraajavamman vuoksi.[28] Kaudella 2016–2017 Rautiainen oli 15 osumallaan Ilveksen paras maalintekijä[29] ja hän teki runkosarjassa kaikkiaan 27 tehopistettä, vaikka Rautiainen pelasi loukkaantumisten vuoksi vain 35 ottelua. Lokakuussa 2016 hän joutui kahdeksi kuukaudeksi[30] sivuun leikkaushoitoa vaatineen yläraajavamman vuoksi.[31] Rautiainen joutui vielä vuoden 2017 vaihteessa noin viikoksi sivuun.[32]
Kaudella 2017–2018 Rautiainen teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 19+26=45, joilla hän oli Ilveksen toiseksi paras pistemies Sami Sandellin jälkeen.[33] Joulukuussa 2017 Rautiainen teki seuran kanssa 1+1-vuotisen jatkosopimuksen, joka sisältää jälkimmäisestä vuodesta option ulkomaille siirtymisestä.[34] Kaudeksi 2018–2019 hänet nimettiin Ilveksen varakapteeniksi.[35] Rautiainen oli 17 osumallaan joukkueen kolmanneksi paras maalintekijä. Pudotuspeleissä hän oli tehoilla 3+4=7 Ilveksen paras maalintekijä ja Rautiainen jakoi sisäisen pistepörssin voiton Arttu Ruotsalaisen kanssa.[36] Pudotuspelien ensimmäisen kierroksen kolmannessa ottelussa 19. maaliskuuta 2019 Saimaan Palloa vastaan hän teki Ilveksen 4–2-voittoon päättyneen ottelun voittomaalin ylivoimalla ja se ratkaisi Ilvekselle puolivälieräpaikan. Rautiainen sai ottelussa myös syöttöpisteen Eemeli Suomen tekemään maaliin. Jussi Pesonen valitsi hänet ottelun Alumnien tähtien ykköstähdeksi.[37] Kauden jälkeen Rautiainen jätti käyttämättä hänen sopimuksessaan olleen ulkomaanoption ja teki huhtikuussa 2019 vuoden mittaisen jatkosopimuksen Ilveksen kanssa.[38] Kaudella 2019–2020 hän oli joukkueen neljänneksi paras pistemies tehoilla 12+20=32.[39]
Rautiainen siirtyi kaudeksi 2020–2021 Sveitsin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Swiss Leaguen GC Küsnacht Lionsiin.[20] Hän nousi kauden aikana kuitenkin sarjatasoa ylemmäs National Leaguen ZSC Lionsiin,[40] jossa Rautiainen pelasi lopulta suurimman osan kaudestaan pelaten 21 runkosarjaottelua tehopistein 6+4=10 ja kuusi playoff-ottelua tehden yhden maalin.[4]
Kaudeksi 2021–2022 Rautiainen palasi SM-liigaan ja siirtyi 1+1-vuotisella sopimuksella KooKoohon.[41] Joukkuetta valmentaa hänelle Ilveksestä ja HPK:n A-nuorista tuttu Olli Salo. Huhtikuussa 2022 KooKoo käytti Rautiaisen sopimuksessa olleen option ja teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen hänen kanssaan.[42] Kaudella 2022–2023 Rautiainen oli tehoilla 6+24=30 joukkueen paras syöttäjä ja neljänneksi paras pistemies.[43]
Kaudeksi 2023–2024 Rautiainen palasi kaksivuotisella sopimuksella Hämeenlinnan Pallokerhoon.[44] Hänen alkukautensa osoittautui vaikeaksi, sillä Rautiainen teki kahdeksassa ensimmäisessä ottelussa vain yhden syöttöpisteen, kunnes 4. lokakuuta 2023 vieraissa Turun Palloseuraa vastaan Rautiainen avasi maalitilinsä tehtyään peräti neljä osumaa.[45] Kypärätemppu oli hänen SM-liigauransa ensimmäinen. Rautiaisen ensimmäinen maali hyväksyttiin videotarkistuksen jälkeen, toinen jäi HPK:n 2–5-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi ja neljäs syntyi ylivoimalla. Marko Mäkinen valitsi hänet ottelun Alumnien tähtien ykköstähdeksi.[46] Rautiainen teki runkosarjan aikana lopulta vain kuusi maalia ja kaikkiaan 21 tehopistettä, joilla hän oli kuitenkin HPK:n kolmanneksi paras pistemies.[47]
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Miesten jääkiekko | |||
Alle 18-v. MM-kilpailut | |||
Pronssia | Valko-Venäjä 2010 | jääkiekko |
Rautiainen pelasi alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2010, jolloin hän toimi Suomen kapteenina ja johdatti joukkueen pronssiin. Rautiainen pelasi myös alle 18-vuotiaiden Ivan Hlinkan muistoturnauksessa vuonna 2009.[48] Hän edusti myös Suomen alle 17-vuotiaiden maajoukkuetta ja toimi joukkueensa kapteenina sekä World U-17 Hockey Challengessa että Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla vuonna 2009, joista jälkimmäinen turnaus päättyi pronssiin. Rautiainen jakoi neljällä osumallaan Suomen sisäisen maalipörssin voiton Markus Västilän kanssa.[49] Yhteensä hän on pelannut 16 nuorten ja 46 poikien maaottelua. Rautiainen on kuulunut jokaisen juniorimaajoukkueen ikäluokassa joukkueensa kapteenistoon.[4]
Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
2008–2009 | HPK | A-SM | 3 | 0 | 1 | 1 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||||||||
2009–2010 | HPK | A-SM | 39 | 17 | 20 | 37 | 30 | 4 | 3 | 1 | 4 | 16 | U18 | 5 | 1 | 1 | 2 | 0 | ||||||||||
2010–2011 | HPK | A-SM | 41 | 35 | 33 | 68 | 38 | 4 | 1 | 5 | 6 | 2 | ||||||||||||||||
HPK | SM-liiga | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
2011–2012 | HPK | A-SM | 11 | 7 | 11 | 18 | 8 | 6 | 5 | 2 | 7 | 4 | ||||||||||||||||
HPK | SM-liiga | 41 | 4 | 8 | 12 | 10 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
2012–2013 | HPK | A-SM | – | – | – | – | – | 1 | 2 | 0 | 2 | 0 | ||||||||||||||||
HPK | SM-liiga | 50 | 9 | 7 | 16 | 20 | 5 | 2 | 1 | 3 | 25 | |||||||||||||||||
Peliitat | Mestis | 3 | 4 | 1 | 5 | 2 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
2013–2014 | HPK | SM-liiga | 50 | 10 | 8 | 18 | 8 | 4 | 3 | 1 | 4 | 0 | ||||||||||||||||
2014–2015 | Ilves | SM-liiga | 55 | 12 | 17 | 29 | 43 | 2 | 0 | 0 | 0 | 4 | ||||||||||||||||
2015–2016 | Ilves | SM-liiga | 27 | 3 | 8 | 11 | 6 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
2016–2017 | Ilves | SM-liiga | 35 | 15 | 12 | 27 | 12 | 10 | 1 | 3 | 4 | 4 | ||||||||||||||||
2017–2018 | Ilves | SM-liiga | 58 | 19 | 26 | 45 | 16 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
2018–2019 | Ilves (A) | SM-liiga | 57 | 17 | 17 | 34 | 22 | 7 | 3 | 4 | 7 | 4 | ||||||||||||||||
2019–2020 | Ilves (A) | SM-liiga | 55 | 12 | 20 | 32 | 8 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
2020–2021 | GC Küsnacht Lions | SL | 13 | 5 | 6 | 11 | 0 | 3 | 3 | 1 | 4 | 0 | ||||||||||||||||
ZSC Lions | NL | 21 | 4 | 6 | 10 | 2 | 6 | 1 | 0 | 1 | 0 | |||||||||||||||||
2021–2022 | KooKoo | SM-liiga | 45 | 9 | 7 | 16 | 6 | 10 | 1 | 4 | 5 | 0 | ||||||||||||||||
2022–2023 | KooKoo | SM-liiga | 58 | 6 | 24 | 30 | 10 | 7 | 1 | 2 | 3 | 2 | ||||||||||||||||
2023–2024 | HPK | SM-liiga | 60 | 6 | 15 | 21 | 22 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
13 kautta | yhteensä | SM-liiga | 592 | 122 | 169 | 291 | 183 | 45 | 11 | 15 | 26 | 39 | ||||||||||||||||
1 kausi | yhteensä | NL | 21 | 4 | 6 | 10 | 2 | 6 | 1 | 0 | 1 | 0 | ||||||||||||||||
1 kausi | yhteensä | SL | 13 | 5 | 6 | 11 | 0 | 3 | 3 | 1 | 4 | 0 |
1 Ki. Saarinen |
3 Kangas |
4 Jokirinne |
5 Andžans |
8 Alitalo |
10 Vesterinen |
12 Päivärinta |
15 Korhonen |
17 Hietanen (A) |
18 Savolainen |
19 Rautiainen |
25 Huttunen |
28 Sinkkonen |
29 Ruokonen |
30 Rajaniemi |
31 Mämmi |
35 Ka. Saarinen |
37 Ikonen |
38 Wallenius |
40 Nurmi |
41 Sailio |
42 Topping |
43 Kukkonen |
44 Kopiloff |
50 Skinnari |
68 Brodecki |
71 Järvelä |
72 Mylläri |
74 Nikkilä (C) |
81 Aaltonen |
82 Tuulola (A) |
88 Kiiskinen |
89 Ketola |
92 Toivonen |
93 Bengtsson |
-- Eloranta |
-- Ketonen
Valmentajat Manner – Hällfors – Selin – Virtanen – Jokinen