Tekstipohjainen käyttöliittymä

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
 Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Tarkennus: epämääräisyyksiä, liikaa yksittäiseen näkökulmaan: käsittelee lähinnä DOS-pohjaisia kun taas vastaavia on ollut päätteille pitkään (suurtietokoneet, minitietokoneet)
Merkkipohjainen sovellus FreeDOSissa
Vim on eräs suosittu tekstieditori.
Midnight Commander Vistassa.

Tekstipohjainen käyttöliittymä, TUI (engl. Text User Interface) tai puoligraafinen käyttöliittymä on käyttöliittymä, joka toimii näyttölaitteen tekstitilassa (merkkipohjainen renderöinti) graafisen tilan sijaan (pikselipohjainen renderöinti).

TUI eroaa komentoliittymästä käytettävästä rivipohjaisesta liittymästä siten, ettei ohjelma toimi rivi-riviltä-tulostuksella, vaan liittymä on jatkuvasti näytöllä ja tyypillisesti siinä voidaan kursoriohjauksella valita toimintoja. Tekstipohjainen käyttöliittymä yleistyi kehittyneempien päätteiden korvattua teletype-laitteet.

TUI matkii graafisen käyttöliittymän ominaisuuksia, kuten valikoita, ikkunoita ja dialogeja käyttämättä kuitenkaan graafista tilaa. Termi on retronyymi HCI-liittymälle, joka edeltää grafiikkaan kykeneviä käyttöliittymiä.

Nykyään TUI-käyttöliittymiä käytetään pääte-emulaattorin avulla.

Ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti- tai merkkipohjaisessa käyttöliittymässä näytön pikseleitä ei ohjata yksitellen, vaan kaikki näytölle tulostuva saadaan näytönohjaimen merkkigeneraattorilta, jossa on tyypillisesti ASCII-, ISO 8859-1 tai MS-DOS-koodisivu 437:n mukainen kokoelma merkkejä.

Tekstipohjaista käyttöliittymää voi käyttää päätteellä joka tukee tekstin tulostusta ja sen lisäksi kohdistimen siirtoa esimerkiksi ANSI-standardin mukaisilla ohjauskoodeilla. IBM PC -yhteensopivilla koneilla ja MS-DOSin alaisuudessa käytetään näyttötiloina VGA:ta tai sitä varhaisempia EGA:ta ja CGA:ta, jotka mahdollistavat 80×25 merkin tekstitilan. PC-koneilla käyttöliittymän toteuttavat ohjelmat kirjoittavat usein suoraan näyttömuistiin nopeuden vuoksi. PC-koneiden merkistö sisältää myös viivanpiirtomerkit, joita voi käyttää käyttöliittymässä ikkunoiden reunoja tms. piirtämään.

Käyttöliittymässä voidaan emuloida karkeasti grafiikkaa ja ikkunoita hyvin pienellä näyttömuistilla. Myös hiiriohjaus on mahdollinen MS-DOSissa MOUSE.SYS-laiteohjaimen avulla.

Käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillisiä merkkitilassa ajettavia sovelluksia ovat tekstinkäsittelyohjelmat Microsoft Word (DOS), WordPerfect (DOS), sekä tiedostonhallintaohjelmat Norton Commander ja DOS Shell.

Suosittu Turbo Pascal ja muut Borlandin ohjelmointikielet sisälsivät Turbo Vision -nimisen kirjaston, jolla voi suoraan luoda tämän kaltaisia käyttöliittymiä. Turbo Pascalin ohjelmointiympäristö on itse kirjoitettu kyseisen kirjaston avulla. Unixissa tämän kaltaisten käyttöliittymien toteuttamiseen käytetään curses- tai uudempaa ncurses-kirjastoa.

Nykyaikaisissa tietokoneissa tekstipohjainen käyttöliittymä on korvattu graafisella, mutta sitä tapaa edelleen satunnaisesti sisäänkirjautumisikkunoissa, käyttöjärjestelmien asennusohjelmissa ja BIOSin hallinnassa.