Telesterion

Telesterion
Τελεστήριον
Telesterionin rauniot.
Telesterionin rauniot.
Sijainti Elefsína, Länsi-Attika, Attika, Kreikka
Koordinaatit 38°2′27″N, 23°32′19″E
Rakennustyyppi kreikkalainen temppeli
Valmistumisvuosi noin 750 / 600 / 550–510 / 435–421 eaa.
Käyttäjä Eleusiin mysteerit
Tilavuus 3 000 henkeä
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Telesterion (m.kreik. Τελεστήριον, Telestērion) oli antiikin aikainen Demeterille omistettu kreikkalainen temppeli Eleusiin Demeterin ja Koren eli Persefonen pyhäkköalueella Kreikassa. Se oli Eleusiin mysteerien keskus.[1][2][3] Temppeli oli samalla koko antiikin Kreikan suurin katettu rakennus.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Telesterion toimi sekä Eleusiin mysteerien Demeterin ja Koren temppelinä että mysteerien salaisimman loppuosan eli varsinaisiin suuriin mysteereihin vihkimisen (teletē) paikkana.[1] Rakennukseen oli pääsy ainoastaan mysteereiden alkuosaan vihityillä kuolemanrangaistuksen uhalla. Telesterion uusittiin usein sen historian aikana.[1][2][5]

Telesterionin rauniot.

Temppelin nimi on peräisin kreikan sanoista telein, joka tarkoittaa ”juhlien viettämistä” ja ”vihkiytymistä”,[6] sekä teleo, ”lopettaa”.[3] Kyseessä oli siis ”Vihkiytymisen sali”.[4] Rakennuksen paikalla sijaitsi mykeneläisellä ajalla ilmeisesti Eleusiin kuninkaan palatsi, sillä varhaisimmat jäänteet paikalla ovat peräisin mykeneläisaikaisesta megaronista.[6] Ensimmäinen historiallisesti tunnettu Telesterion rakennettiin mykeneläisen ajan jäänteiden paikalle noin vuonna 750 eaa. Noin 600 eaa. rakennettiin uusi ja suurempi Solonin Telesterioniksi kutsuttu rakennus. Sitä varten rakennusta varten tehtyä tasannetta laajennettiin. Tuolloin rakennuksen koko oli 24 × 14 metriä.[1][2]

Solonin Telesterion korvattiin uudella ja suuremmalla Peisistratoksen ja tämän poikien aikana noin vuonna 550–510 eaa. Tässä temppelissä oli lähes suorakulmionmuotoinen naos eli cella, jonka koko oli 25,30 × 27,10 metriä. Siinä oli ulkopuolella doorilaiset ja sisäpuolella joonialaiset pylväät. Telesterion oli sisäpuolelta reunustettu kolmella sivustalla yhdeksänportaisella katsomolla, josta mysteerien osanottajat saattoivat seurata mysteerimenoja.[2]

Peisistratosten Telesterion tuhoutui persialaissodissa vuonna 480/479 eaa. Kimonin aikana aloitetusta uudesta rakennuksesta löydetyt jäänteet osoittavat sen jääneen keskeneräiseksi. Myös ensimmäinen Perikleen aikana rakennettu, Iktinoksen suunnittelema Telesterion jäi kesken. Jälleen uuden rakennuksen suunnittelivat Koroibos, Metagenes ja Ksenokles, ja se rakennettiin noin vuonna 435–421 eaa. Sen naos oli kooltaan noin 51 × 51 metriä. Sisäpuolelta Telesterion oli nyt reunustettu kaikilla neljällä sivustalla kahdeksanportaisella katsomolla.[2]

Perikleen ajan Telesterion tuhoutui costobocien hyökkäyksessä vuonna 170 ja rakennettiin jälleen uudelleen keisari Marcus Aureliuksen tuella. Tuolloin naoksen kooksi tuli noin 53 × 51 metriä. Nykyisin paikalla olevat jäänteet ovat pääosin tästä rakennusvaiheesta.[2]

Rakennus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Telesterion sijaitsi Eleusiin pyhäkköalueen keskellä Ateenasta Eleusiihin johtaneen Pyhän tien päässä. Vaikka rakennusta laajennettiin tai se jouduttiin rakentamaan uudelleen usein sen historian aikana, kaikki sen vaiheet sijaitsivat samalla paikalla. Paikalta on tunnistettu jäänteitä kaikista rakennusvaiheista, mutta suurin osa nähtävillä olevista raunioista on luonnollisesti peräisin viimeisimmästä vaiheesta, joka seuraavassa kuvataan.

Telesterionin länsisivustan katsomon kallioon hakattua porrastusta.

Telesterion ei muistuttanut arkkitehtuuriltaan tyypillistä kreikkalaista temppeliä vaan enemmänkin eräänlaista kokoussalia. Rakennus on ollut ulkopuolelta suhteellisen vaatimaton.[4] Rakennuksen sisäpuoli muodosti suuren salin, jonka kattoa tuki 42 pylvästä. Pylväät oli jaettu seitsemään kuuden pylvään riviin.[1][2] Tällaisena Telesterion oli koko antiikin kreikkalaisen maailman suurin katettu rakennus. Koska kreikkalaiset arkkitehdit eivät olleet vielä kehittäneet kaari- ja kupolirakenteita, rakenteen täytyi perustua siihen, että tasainen katto oli tuettu kyseisellä tavalla pylväin.[4]

Salin kaikilla neljällä sivustalla oli kahdeksanaskelmaiset portaat, jotka toimivat katsomona, kun vihittävät ja aiemmin vihityt seurasivat mysteerien tapahtumia. Saliin oli kuusi oviaukkoa, kaksi pohjoisen, kaksi etelän ja kaksi idänpuoleisella sivustalla. Oviaukot jakoivat näillä kolmella sivustalla katsomot kolmeen osaan. Länsipuolen katsomo oli kaiverrettu Eleusiin akropoliin eli linnavuoren itärinteeseen, eikä siinä siksi ollut oviaukkoja. Portaikoista lähinnä länsisivusta on säilynyt nykyaikaan. Laajimmillaan rakennukseen mahtui noin 3 000 henkeä.[1][2]

Telesterionin keskellä kahden pylväsrivin välissä oli erillinen pienempi pyhäkkö, josta käytettiin nimitystä Anaktoron (”Palatsi”). Se oli temppelin adyton eli kaikkein pyhin, jossa säilytettiin mysteerikultin pyhiä esineitä (hiera). Anaktoron oli pitkänmallinen ja siinä oli ovi sen toisen pidemmän sivun päässä. Ainoastaan hierofantilla eli mysteerien ylipapilla oli pääsy temppelin tähän osaan.[1][2][7][8] Pyhäkössä oli paljaana paikan alkuperäistä kalliota, mutta siinä ei ole maanalaista osaa tai muuta, joka tarjoaisi ”laskeutumisen Haadeeseen”,[7] niin kuin joskus on ajateltu. Anaktoron vaikuttaa olleen erityinen pyhä paikka, sillä se säilyi samalla paikalla, mykeneläisaikaisen megaronin paikalla, koko rakennuksen pitkän historian ajan.[6][3] Myös Anaktoronin nimi oli todennäköisesti muistuma siitä, että kulttia oli alun perin vietetty juuri kuninkaan palatsissa.[9]

Telesterionin arkkitehtuurista voidaan päätellä, että se oli suunniteltu niin, että kaikki paikallaolijat saattoivat seurata salin keskelle Anaktoronin läheisyyteen sijoittuneita mysteeriseremonioita. Anaktoronin yhteydessä oli hierofantin istuin. Se oli mahdollisesti Anaktoronin ovella. Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet, että se olisi ollut Anaktoronin katolla, jolloin tämä pienempi pyhäkkö olisi toiminut samalla eräänlaisena esiintymislavana.[4] Toisten tutkijoiden mukaan katolla olisi ollut ainakin pyhäkön hestia-tuli. Salin katossa oli opaion eli savuaukko tätä varten.[1][7]

Telesterionin edessä oli kolmionmuotoinen piha, jossa sijaitsivat jumalattaren alttarit. 300-luvulla eaa. Telesterionin itäkylkeen rakennettiin stoa eli pylväshalli, joka sai sen arkkitehdin mukaan nimen Filonin stoa. Tämän jälkeen Telesterionin itäpuolen kaksi ovea johtivat tähän stoaan.[1][2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i Eleusis, Telesterion Perseus. Viitattu 18.1.2016.
  2. ↑ a b c d e f g h i j Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Eleusis, Attica, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Telesterion”, Antiikin käsikirja, s. 562. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  4. ↑ a b c d e Evans, Nancy: Civic Rites: Democracy and Religion in Ancient Athens, s. 115–126. University of California Press, 2010. ISBN 0520262026 Teoksen verkkoversio.
  5. ↑ Eleusis Perseus. Viitattu 18.1.2016.
  6. ↑ a b c Darling, Janina K.: Architecture of Greece, s. 165–168. (Reference guides to national architecture, ISSN 1550-8315) Greenwood Publishing Group, 2004. ISBN 0313321523 Teoksen verkkoversio.
  7. ↑ a b c Burkert, Walter: Greek Religion, s. 287–288. ((Griechische Religion der archaischen und klassischen Epoche, 1977.) Käännös John Raffan) Cambridge: Harvard University Press, 1985. ISBN 0-674-36281-0
  8. ↑ Archaeological Site of Eleusis Greek Travel Pages. Viitattu 25.1.2016.
  9. ↑ Nilsson, Martin P.: ”The Religion of Eleusis”, Greek Popular Religion, s. 42-64. New York: Columbia University Press, 1940. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]