Temppeliblokki

Temppeliblokki, pääkallot
Uudenaikaiset temppelikellot huopapäisen soittonuijan kanssa.
Uudenaikaiset temppelikellot huopapäisen soittonuijan kanssa.
Soitinryhmä idiofoni
Alkuperämaa / ‑alue Karibia
Liittyvä musiikin tyylilaji jazz
Samankaltaisia soittimia ksylofoni, marimba

Temppeliblokki eli pääkallot (engl. Chinese / Korean blocks, temple block, dragon’s mouth) on idiofoninen lyömäsoitin. Se koostuu tavallisesti 4–7 erikokoisesta puupallosta, joihin on uurrettu lovi. Soitinta soitetaan nuijilla, jotka on päällystetty puulla tai huovalla. Soitin tuottaa ksylofonin kaltaisen äänen.[1]

Englanninkielisestä nimestään huolimatta soitin on Bakerin musiikkitietosanakirjan mukaan lähtöisin Karibialta. Se oli suosittu perkussio, jota käytettiin eritoten jazzmusiikissa 1900-luvun alkupuolella. Puupallot voidaan järjestää myös äänenkorkeusjärjestykseen, joka voidaan saada muistuttamaan lähes sävelasteikkoa.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Suuri Musiikkitietosanakirja 6 Seg–Ö, s. 37. Helsinki: Weilin + Göös ja Otava, 1992. ISBN 951-35-4730-2
  2. ↑ Laura Kuhn (toim.): Chinese Blocks Baker’s Student Encyclopedia of Music. 1999. Schirmer-Thomson Gale. Viitattu 16.3.2008. (englanniksi)