Teollinen symbioosi on teollisuuden ja yritysten prosessien ja virtojen symbioosin kaltaista vuorovaikutusta ja hyödyntämistä, mikä tuottaa luonnollisen kaltaisia ainekiertoja ja lisäarvoa teollisessa tuotannossa. Tästä esimerkkinä jäännösvirtojen prosessointi uusiksi symbioosituotteiksi. Yksinkertaistettuna teollinen symbioosi on kahden teollisen yksikön väline suhde, jossa toisen jäte on toisen raaka-ainetta. Teolliset symbioosit eivät rajoitu sektoraalisesti tai maantieteellisesti. Poikkiteollisuudesta johtuva monipuolisuus ja avoimuus tekevät teollisista symbiooseista erityisen lähestymistavan ekologisesti kestävän teollisuuden kehitykselle. Teollinen symbioosi on osa teollista ekologiaa ja edistävät kiertotaloutta.
Idea teollisista symbiooseista perustuu teollisen ekologian näkemykseen tuotannosta systeeminä, jonka eri teollisuudenalat ja tuotannonprosessit keskenäisine riippuvuus- ja vaikutussuhteineen muodostavat. Tässä systeemissä tuotantoketjuja ei enää kuvata perinteisesti suoraviivaisiksi. Ihanteellisessa teollisessa symbioosissa symbioosin toimijat vaihtavat materiaaleja ja energiaa keskenään ja vähentävät siten päästöjä ja jätteitä. Yritykset nähdään kuluttajien ja tuottajien verkostona, joka muistuttaa luonnon ekosysteemiä, ja tällaisista verkostoista puhutaan myös termillä teolliset ekosysteemit.
Teollisten symbioosien avulla saadaan tuotannon sivuvirrat hyötykäyttöön ja rakennettua tuotantoa, josta ei synny jätettä tai hukkaa. Yleensä teolliset symbioosit muodostetaan sellaisten tuotantolaitosten välille, jotka ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan.
Perinteisessä teollisuudessa on Suomessa totuttu resurssiniukkuuteen ja resurssien tehokkaaseen käyttöön. Metsäteollisuuden tehdasintegraatit ovat esimerkki teollisesta symbioosista. Sitra vuoden 2013 alusta alkaen aktivoitunut teollisten symbioosien edistäjänä Suomessa, se avasi aihetta käsittelevän sivuston 2014.[1]