Teräskypärä malli 1916 (saks. Stahlschutzhelm, Modell 1916) on saksalainen ensimmäisen maailmansodan kolmantena sotavuotena käyttöön otettu kypärämalli, jossa teräskypärä ulottuu melko alas niskaan ja myös sivulta kaulan ympärille.
Syy laajasti suojaavan raskaan teräskypärän käyttöönotolle oli se, että ensimmäisen maailmansodan juuttuessa asemasodaksi 1916–1917 suuri osa haavoittumisista ja kaatumisista aiheutui luotien sijaan tykistön epäsuoran tulen kranaatinsirpaleista.
Kypärän etuosan ”sarvien” pääasiallinen tehtävä on kypärän tuulettaminen niissä olevan reiän kautta. Toinen tehtävä on toimia niiden varaan ripustetun Stirnpanzer-lisäpanssarilevyn kiinnikkeinä. Sen kiinnitys varmistettiin kypärän takaosan ympäri kulkevalla nahkahihnalla. Lisäpanssarointi oli tarkoitettu lähinnä tähystäjille ja konekivääriampujille, mutta sen käyttö jäi hyvin vähäiseksi.[1]
Suomen armeijalle ostettiin vuonna 1919 15 000 kappaletta Ranskan sotasaaliiksi saamia saksalaisia teräskypäriä, ja 1920-luvun aikana niitä hankittiin 80 000 kappaletta lisää.[2]
Teräskypärä malli 1916:n seuraaja Saksassa oli M1935-teräskypärä.[3]