”The Sound of Silence” Simon & Garfunkel | ||
---|---|---|
Kappaleen tiedot | ||
Albumilta | Wednesday Morning, 3 A.M. | |
Äänitetty | 10. maaliskuuta 1964 | |
Julkaistu | 19. lokakuuta 1964 | |
Tyylilaji | folk | |
Kesto | 03.08 | |
Levy-yhtiö | Columbia Records | |
Wednesday Morning, 3 A.M:n muut kappaleet | ||
”Benedictus” (5.) |
”The Sound of Silence” (6.) |
”He Was My Brother” (7.) |
The Sound of Silence (myös muotoa The Sounds of Silence käytetään) on yhdysvaltalaisen Simon & Garfunkel -duon kappale, joka julkaistiin alun perin akustisena folk-lauluna heidän esikoisalbumillaan Wednesday Morning, 3 A.M. (1964). Seuraavana vuonna kappaleesta tehtiin sähköistetty folk rock -versio, johon oli duolta kysymättä lisätty sähkökitara, bassokitara ja rummut. Tuo versio julkaistiin singlenä, ja siitä tuli muun muassa Yhdysvaltain listaykkönen. Se sisältyi myös yhtyeen toiselle studioalbumille Sounds of Silence (1966).[1]
Kappaleen kirjoitti Paul Simon.[2] Kappaletta ei ole tarkoitettu kannanotoksi Vietnamin sodasta, mutta monet ovat tulkinneet sen sodanvastaiseksi.[3]
Duon toinen jäsen, Paul Simon, alkoi tehdä laulua marraskuussa 1963 John F. Kennedyn salamurhan innoittamana.[4] Kappale edistyi hyvin hitaasti. Simonin kertoman mukaan hän turhautui useaan otteeseen kirjoitettuaan sitä usean kuukauden ajan ”rivin päivässä.” Art Garfunkelin mukaan laulu kuitenkin lopulta ”kirjoitti itse itsensä” yhden päivän aikana, 19. helmikuuta 1964.[1] Kappaleen ensimmäinen rivi Hello darkness, my old friend tuli Paul Simonin lapsuuden tavasta laulaa pimeässä kylpyhuoneessa.[3] Pian duo esitti laulua Greenwich Villagen folk-klubeilla.[3]
Lokakuussa 1964 kappale julkaistiin duon esikoisalbumilla Wednesday Morning, 3 A.M., joka ei kuitenkaan menestynyt.[1] Kyseinen 10. maaliskuuta 1964 äänitetty ensimmäinen versio oli täysin akustinen.[3][2]
”The Sound of Silence” Simon & Garfunkel | ||
---|---|---|
Singlen tiedot | ||
Albumilta | Sounds of Silence | |
Julkaistu | syyskuu 1965[5] | |
Formaatti | 7"-single | |
Tekijä(t) | Paul Simon | |
Tuottaja(t) | Tom Wilson, Teo Macero[6] | |
Tyylilaji | folk rock | |
Kesto | 03.05 | |
Levy-yhtiö | Columbia Records (USA, CAN) CBS Records (Eurooppa) | |
Listasijoitukset | ||
Yhdysvallat – 1. | ||
Simon & Garfunkelin muut singlet | ||
”I’m Lonesome” 1966 |
”The Sound of Silence” 1965 |
”Homeward Bound” 1966 |
Pian Yhdysvalloissa tuli muotiin folk rock. Erityisesti The Byrds -yhtyeen tekemät sähköiset versiot Bob Dylanin akustisista kappaleista saavuttivat menestystä. Niinpä Simon & Garfunkelin tuottaja Tom Wilson sai idean tehdä ”The Sound of Silencesta” uuden version. 15. kesäkuuta 1965, kun Bob Dylan oli New Yorkissa äänittämässä kappalettaan ”Like a Rolling Stone”, meni Wilson pyytämään kyseisessä kappaleessa soittaneita muusikoita avustamaan. Wilson halusi kappaleeseen modernin folk rock -taustan, joten siihen lisättiin sähkökitara, bassokitara ja rummut.[1]
Paul Simon, joka oli muuttanut esikoisalbumin flopattua Englantiin, ei tiennyt Wilsonin toimista mitään. Yllättäen tuli kuitenkin tieto ”The Sound of Silencen” noususta Yhdysvaltain listaykköseksi. Laulu nousi kärkeen 1. tammikuuta 1966, mutta seuraavalla viikolla The Beatles -yhtyeen ”We Can Work It Out” pudotti sen kakkoseksi. Seuraavalla viikolla, 22. tammikuuta, ”The Sound of Silence” palasi jälleen ykköseksi viikon ajaksi. Yhteensä singleä myytiin yli miljoona kappaletta,[1] ja se nousi listoille myös muun muassa Itävallassa ja Alankomaissa.[6] Britanniassa kappale ei saavuttanut sijoitusta, mikä johtui mahdollisesti siitä, että irlantilaisen The Bachelors -yhtyeen nopeasti tekemä cover-versio pääsi maan listan kolmannelle sijalle.[1]
Broadcast Music Incorporatedin listalla ”The Sound Of Silence” valittiin 1900-luvun 18:nneksi parhaaksi kappaleeksi.[7] Vuonna 2022 Helsingin Sanomat pyysi yli 70 suomalaista musiikkialan vaikuttajaa nimeämään korkeintaan 20 itselleen juuri sillä hetkellä tärkeintä laulua paremmuusjärjestyksessä, minkä perusteella lehti laati sadan parhaan laulun listan. ”The Sound of Silence” ylsi listalla sijalle 74.[8] Toisaalta Blender-lehti listasi ”The Sound of Silencen” kaikkien aikojen 42:nneksi huonoimmaksi lauluksi. Lehti totesi sen olevan lähes parodia 1960-luvun folk rockista.[3]
Sekä Simon että Garfunkel ovat ilmoittaneet pitävänsä kappaleesta. Garfunkelin mukaan he tekivät tarkoituksella astetta laadukkaampaa kappaletta, mutta heidän mielestään siitä tulikin parempi kuin he osasivat toivoakaan.[4]
Valtio | Korkein sijoitus | Listaviikot | Nousu listalle | Lähde |
---|---|---|---|---|
Yhdysvallat | 1. | 1966 | [9] | |
Itävalta | 3. | 8 | 15.6.1966 | [10] |
Tanska | 9. | 7 | viikko 42/1968 | [11] |
Alankomaat | 11. | 9 | 29.1.1966 | [6] |
Sveitsi | 94. | 1 | 10.5.2009 | [12] |
A-puoli
B-puoli
Kappaleesta ovat tehneet cover-version muun muassa Jane Morgan, Baja Marimba Band, The Ventures, Boston Pops Orchestra ja Disturbed. Ruotsissa ”En ton av tystnad” -nimisen käännöksen ovat levyttäneet muun muassa Anni-Frid Lyngstad ja Tommy Körberg. Norjankielisen version ”Ett skrik av stillhet” tekivät Helge og Rune. Richard Anthony esitti kappaleen ranskaksi nimellä ”La voix du silence” ja espanjaksi sen levytti Los Modulos -yhtye nimellä ”El sonido del silencio”.[1] Oman versionsa on tehnyt myös kuoroyhtye Gregorian albumillaan Masters of Chant.[3]
Suomessa Pertti Reposen tekemän tekstin ”Hiljaisuuden äänet” ovat levyttäneet Ami Aspelund (1974) ja Matti ja Teppo (1984).[1]
Studioalbumit |
|
---|---|
Konserttitallenteet |
|
Kokoelmat |
|
Kappaleita |