Thomas Conway | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 27. helmikuuta 1735 Irlanti |
Kuollut | n. 1800 |
Sotilashenkilö | |
Palvelusmaa(t) |
Ranska Yhdysvallat |
Taistelut ja sodat | Yhdysvaltain vapaussota |
Sotilasarvo |
eversti (Ranska) kenraalimajuri (Yhdysvallat) |
Thomas Conway (27. helmikuuta 1735 Irlanti – n. vuonna 1800) oli Irlannissa syntynyt sotilas, joka palveli Ranskan sekä itsenäistymässä olleen Yhdysvaltain armeijassa.[1]
Conway syntyi Irannissa vuonna 1735, mutta hän muutti 6-vuotiaana Ranskaan. Conway liittyi Ranskan armeijaan vuonna 1749, jossa hän oli vuoteen 1772 mennessä kohonnut everstiksi.[1]
Conway muutti vuonna 1777 Yhdysvaltoihin taistellakseen Yhdysvaltain itsenäistymistä ajaneiden joukkojen puolella. Yhdysvalloissa Conwaysta tehtiin aluksi prikaatikenraali ja tässä roolissa hän osallistui Brandywinen ja Germantownin taisteluihin.[1]
Vaikka Conwayta pidettiinkin taitavana sotilaana, niin osa yhdysvaltalaisista – mukaan lukien siirtokuntien armeijan ylin komentaja George Washington – vastusti hänen ylentämistään kenraalimajuriksi. Tämän vuoksi Conway jätti eroanomuksensa siirtokuntien kongressille, joka kuitenkin joulukuussa 1777 hylkäsi Conwayn eropyynnön ja ylensi hänet Washingtonin vastustuksesta huolimatta kenraalimajuriksi. Lisäksi siirtokuntien kongressi nimitti Conwayn siirtokuntien armeijan inspector generaliksi.[1]
Kenraalimajuriksi ylenemisen jälkeen Conway uskoi, että siirtokuntien kongressi oli menettämässä uskoaan Washingtoniin siirtokuntien armeijan ylimpänä komentajana. Conway lähetti tämän jälkeen toiselle siirtokuntien armeijan kenraalille, Horatio Gatesille, kirjeitä, joissa hän kritisoi Washingtonia. Washington sai kuitenkin tietää kirjeenvaihdosta ja hän paljasti niiden sisällön siirtokuntien kongressille. Paljastuksen jälkeen Washingtonin kannatus kongressissa voimistui huomattavasti ja vaatimukset Washingtonin korvaamisesta toisella johtajalla haihtuivat. Yhdysvalloissa Washingtonin syrjäyttämistä vaatinut ryhmittymä tunnetaan edelleen "Conwayn salaseurana" (engl. Conway Cabal), vaikka Conwayn oma osuus epäonnistuneessa syrjäyttämiseen tähdänneessä hankkeessa olikin vähäinen.[1]
Huhtikuussa 1778 Conway jätti kongressille uuden eropyynnön uskoen, että kongressi hylkäisi eropyynnön jälleen. Conwayn yllätykseksi kongressi kuitenkin hyväksyi tällä kertaa hänen eropyyntönsä, minkä seurauksena Conwayn täytyi luopua urastaan siirtokuntien armeijassa.[1]
4. heinäkuuta 1778 Conway osallistui kaksintaisteluun, jossa hän haavoittui. Conway uskoi kuolevansa saamaansa vammaan, minkä vuoksi hän kirjoitti pitkän anteeksipyyntökirjeen Washingtonille. Lopulta Conway kuitenkin selvisi vammastaan hengissä ja muutti takaisin Ranskaan.[1]
Ranskaan palattuaan Conway liittyi takaisin Ranskan armeijaan. Ranskan armeijassa hän palveli ensin Flandersissa ja Intiassa, kunnes hän Ranskan vallankumouksen alkamisen vuoksi palasi takaisin Ranskaan. Vallankumouksessa Conway oli Ranskan monarkistien puolella, minkä vuoksi hän joutui vuonna 1793 pakenemaan maasta.[1]
Conwayn kuoli maanpaossa ollessaan noin vuonna 1800.[1]