Tintti Afrikassa | |
---|---|
Tintin au Congo | |
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | Hergé |
Kuvittaja | Hergé |
Kieli | ranska |
Julkaistu | 1931 (mv), 1946 (väri) |
Suomennos | |
Suomentaja | Heikki Kaukoranta ja Soile Kaukoranta |
Kustantaja | Otava |
Julkaistu | 1978 |
Sivumäärä | 64 |
ISBN | 951-1-05048-6 |
Sarja: Tintin seikkailut | |
Edeltävä | Tintti Neuvostojen maassa |
Seuraava | Tintti Amerikassa |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Tintti Afrikassa (ransk. Tintin au Congo) on belgialaisen sarjakuvapiirtäjä Hergén toinen Tintti-sarjakuva. Se julkaistiin alun pitäen jatkosarjana Le Petit Vingtieme -lehdessä 5. kesäkuuta 1930 – 11. kesäkuuta 1931. Albumina se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1931.
Alkuperäinen versio sisälsi 110 sivua ja oli kokonaan mustavalkoinen. Sarjakuva sai nykyisen julkaisuasunsa vuonna 1946, kun se piirrettiin Hergén studiolla uudelleen. Tuolloin myös sivuja vähennettiin 62:een, jotta sarjakuva pystyttiin värittämään. Myös paljon kyseenalaista ajankuvaa poistettiin tai muutettiin sopivammaksi. Esimerkiksi kohtaus, jossa Tintti opettaa kongolaisille lapsille Belgian historiaa on muutettu uudessa versiossa matematiikan oppitunniksi[1]. Myöhemmin Tintti Afrikassa -albumia on arvosteltu kolonialististen ja rasististen asenteiden esittämisestä.[2] Suomennoksen on julkaissut Otava vuonna 1978.
Tarina sijoittuu Kongoon, joka oli tuolloin Belgian siirtomaa (aina vuoteen 1960 asti) oltuaan sitä ennen kuningas Leopold II:n henkilökohtaista omaisuutta.
Tintti Afrikassa -tarinassa on muiden varhaisten Tintti-sarjakuvien tavoin tilannekomiikkaan ja paikkojen nopeaan vaihtumiseen perustuva juoni, jossa päähenkilö Tintti etenee tilanteesta toiseen.
Kaikki alkaa Belgiasta, josta Tintti lähtee laivalla kohti Afrikkaa ja silloista Belgian siirtomaata Kongoa, tarkoituksenaan tehdä maata esittelevä juttu. Al Capone, Chicagon gangsterijengin johtaja, halusi lisätä tulojaan alkamalla valvoa Afrikan timantintuotantoa. Kun Al Capone kuuli Tintin lähdöstä Afrikkaan, hän luuli että Tintti oli saanut vihiä hänen suunnitelmistaan. Al Capone lähettää hänen peräänsä tuntemattoman gangsterin, joka aikoo hankkiutua Tintistä eroon hinnalla millä hyvänsä.
Tintti Afrikassa on saanut ilmestymisensä jälkeen runsaasti kritiikkiä. Myös Hergé on sanonut, ettei hän ole tyytyväinen työhönsä.[3] Tarinaa pidetään rasistisena. Vuonna 2007 sen myyminen yritettiin kieltää Ruotsissa rasistisuuteen vedoten, mutta syytteet kaatuivat, koska vanhasta teoksesta ei enää voinut nostaa syytettä.[4] Kongolainen Bienvenu Mbutu nosti vuonna 2007 Belgiassa kauppaoikeudessa kanteen, jossa vaadittiin kirjan myynnin kieltämistä ja käytti perusteena Britanniassa tehtyä päätöstä, jonka mukaan kirja on rasistinen.[5] Belgialaisen tuomioistuimen vuonna 2012 antaman päätöksen mukaan teos ei ole rasistinen. Päätöksessä todettiin, että vuoden 1946 teosta ei ollut tarkoitettu rasistisen vihan yllyttämiseen, vaan teos syntyi aikana, jolloin kolonialistiset ajatukset olivat vallitsevia.[3]
Myös Tintin välinpitämätön suhde eläimiin on järkyttänyt monia, sillä yhdessä tarinan kohtauksista Tintti esimerkiksi tappaa vahingossa 13 antilooppia. Nykyisin saatavilla olevasta versiosta on myös poistettu kohtaus, jossa Tintti tappaa sarvikuonon poraamalla sen selkään ensin reiän ja panostamalla sen dynamiitilla. Hergé katsoi kohtauksen myöhemmin olevan liian groteski ja poisti sen tarinasta.[6]
Taiteilija ja sarjakuvapiirtäjä Anton Kannemeyer on käyttänyt Hergén albumin kuvia satiirisissa teoksissaan.[7]
Albumia on aiemmin luettu Kongossa vain ranskaksi, ja begialaisen sarjakuvataiteilija Ilan Manouachin mukaan se on ollut siellä jonkinlainen kulttiteos. Tammikuussa 2015 siitä julkaistiin lingalankielinen laitos Tintin akei Kongo. "Tintti-albumi on osa Kongon historiaa", sanoo laitoksen tuntemattomana pysyttelevä julkaisija.[8]