Tito Colliander

Tito Colliander
1956
1956
Henkilötiedot
Syntynyt10. helmikuuta 1904
Pietari, Venäjän keisarikunta
Kuollut21. toukokuuta 1989 (85 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomi
Puoliso Ina Colliander
Lapset Maria (Lybeck) s. 1931
Katarina (Bondestam) s. 1939
Sergius s. 1949.
Uskonnollinen kanta ortodoksi
Kirjailija
Äidinkieliruotsi
Tuotannon kieliruotsi
Pääteokset Korståget 1937 (suom. Ristisaatto, 1978).
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Tito Fritiof Colliander (10. helmikuuta 1904 Pietari, Venäjä – 21. toukokuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Colliander syntyi Pietarissa levottomana aikana. Hänen isänsä opetti kadettikoulussa mutta joutui eroamaan samana vuonna kuin Tito syntyi, ja äiti muutti lasten kanssa kymmeneksi vuodeksi Suomeen. Venäjän vallankumouksen jälkeen Tito Colliander jäi Suomeen, opiskeli Ateneumissa ja työskenteli piirustuksenopettajana.[1]

Colliander omisti suuren osan elämästään uskonnollisille pohdiskeluille. Hän kääntyi ortodoksiseen uskoon ja kävi ortodoksisen pappisseminaarin 1949–1953. Colliander oli naimisissa kuvataiteilija Ina Collianderin kanssa. Heille syntyi kaksi tytärtä ja poika.[1] Heidän tyttärentyttärensä on toimittaja Baba Lybeck.[2]

Vuosina 1964−1973 ilmestynyt seitsenosainen omaelämäkerrallinen sarja kertoo Venäjän vallankumouksen jälkeen Suomen puolelle päätyneen emigrantin elämästä ja uskonnollisesta hapuilusta eri kulttuurien välissä.

Colliander toimi myös ikonimaalarina. Hän on maalannut muun muassa Suomen ensimmäisen niin sanotun jälleenrakennuskirkon, Jyväskylän ortodoksisen kirkon, ikonostaasin ikonit.[3]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsiksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • En vandrare (1930).
  • Småstad (1931).
  • Huset, där det dracks (1932).
  • Bojorna 1933
  • Glimtar från Tyskland 1934
  • Taina (1935; suom. Eira Hernberg, 1993).
  • Ljuset 1936
  • Ristisaatto (Korståget, 1937; suom. Kyllikki Härkäpää, 1978).
  • Armahda meitä (Förbarma dig, 1939; suom. Kyllikki Härkäpää, 1976).
  • Dagen är 1940
  • Ilja Repin, ukrainalainen taiteilija (Ilja Repin, 1942; suom. Lauri Kemiläinen, Tammi, 1944).
  • Grottan 1942
  • Duncker, en av de tappras skara 1943
  • Heinäkuun viides päivä : J. Z. Duncker ja Savon prikaati (Den femte juli, 1943; suom. Helka Varho, 1944)
  • Två timmar och andra noveller 1944
  • Bliv till 1945
  • Träsnittet 1946
  • Sallinen taiteilija (1948, Tyko Sallisen elämäkerta; suom. Jarl Louhija, 1949).
  • I åratal 1949
  • Grekisk-ortodox tro och livssyn 1951
  • Kristityn tie (Asketernas väg, 1952; suom. Paula Kononen, 1957).
  • Farled 1936−1953, 1954
  • Fönster 1956
  • Samtal med smärtan 1956
  • Glädjens möte 1957
  • Nu och alltid 1958
  • Vi som är kvar 1959
  • Med öppna händer 1960
  • På en trappa 1961
  • Seitsenosainen muistelmasarja (1964−1973):
    • Lapsuuteni huvilat (Bevarat, 1964; suom. Kyllikki Härkäpää, 1967).
    • Aarnikotka (Gripen, 1965; suom. Kyllikki Härkäpää, 1968).
    • Nuoruuden sillat (Vidare, 1967; suom. Kyllikki Härkäpää, 1970).
    • Kahdet kasvot (Givet, 1968; suom. Kyllikki Härkäpää, 1971).
    • Kohtaaminen (Vaka, 1969; suom. Kyllikki Härkäpää, 1972).
    • Lähellä (Nära, 1971; suom. Kyllikki Härkäpää, 1973).
    • Ateria (Måltid 1973; suom. Kyllikki Härkäpää, 1975).
  • Kortfattad ortodox troslära (1966).
  • Motiv (1977).
  • Alku (Början, 1979; suom. Kyllikki Härkäpää, 1979).
  • Blick (1981).
  • Seitsemän satua (Sju sagor, 1981, kuvittanut Kati Bondestam; suom. Kyllikki Härkäpää, 1981).

Suomennosvalikoimia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Uskosta: Valikoima kirjoituksia ja esitelmiä 1960–1980 (suom. Kyllikki Härkäpää, 1982).
  • Ortodoksinen usko ja elämännäkemys (1982).
  • Ikkuna: Novelleja (valik. ja jälkisanat kirj. Eila Pennanen; suom. Kyllikki Härkäpää, 1984).
  • Ihmisen ääni (suom. Kyllikki Härkäpää, 1985).
  • Sanat ja hiljaisuus (suom. Kyllikki Härkäpää, Raija Jänicke, 1988).
  • Ikonin edessä (koonnut Ulf Thomas Moberg, tekstit teoksista Kohtaaminen, Lähellä ja Ateria, suom. Kyllikki Härkäpää, 1993).

Palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Svenska Akademiens Finlandspris 1969
  • De Nios stora pris 1973
  • Pro Finlandia, 1968

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Kalemaa, Kalevi: ”Colliander, Tito (1904–1989)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 247–248. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6 Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ Baba Lybeck 375 humanistia. Viitattu 11.12.2016.
  3. ↑ Tito Collianderin juhlavuosi Suomen ortodoksinen kirkko. 2014. Viitattu 11.12.2016.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Gothóni, Raili: Tito Colliander: Människan bakom böckerna. Helsingfors: Svenska folkskolans vänner, 2021. ISBN 978-952-7076-50-7
  • Holmberg, Annina – Löytty, Olli: Ina ja Tito: Kohtauksia Collianderien taiteilijaliitosta. Helsinki: Kirjapaja, 2020. ISBN 978-952-354-241-9

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.