Tjörnin kunta

Tjörnin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Bohuslän
Keskustaajama Skärhamn
Kuntakoodi 1419
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 167,36 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 16 312
 – Väestötiheys 97,5 as./km²









Alen, Göteborgin, Härrydan, Kungsbackan, Kungälvin, Lerumin, Mölndalin, Partillen, Tjörnin ja Öckerön kuntien alueilla sijainneet pitäjät.

Tjörnin kunta (ruots. Tjörns kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Bohusläniin. Kunnan keskustaajama on Skärhamn.[3]

Kunnan maapinta-ala on 167,36 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 16 312 henkeä (31.12.2021).[2]

Tjörnin saari on pinta-alaltaan Ruotsin kuudenneksi suurin saari.

Vuonna 2007 kunnassa oli 18,01 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 10,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1863 Tjörnin kihlakuntaan perustettiin kolme maalaiskuntaa, joista jokainen vastasi entistä pitäjää. Ne olivat Klövedala, Stenkyrka ja Valla. Vuonna 1903 Stenkyrkan maalaiskunnasta erotettiin Klädesholmenin maalaiskunta ja vuonna 1918 Rönnängin maalaiskunta. Vuonna 1941 lakkautettiin alueella sijainnut Flatholmenin taajaväkinen yhdyskunta.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin Tjörnin maalaiskunta yhdistämällä Klövedalan, Stenkyrkan, Vallan, Klädesholmenin ja Rönnängin maalaiskunnat. Kunnan alueella sijainneet kuusi muuta taajaväkistä yhdyskuntaa lakkautettiin kaikki vuonna 1959. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Tjörnin maalaiskunta muutettiin Tjörnin kunnaksi ilman rajamuutoksia.

Kunnan hallinto sijaitsi noin vuoteen 1980 asti Sibräckassa, mutta sen jälkeen Skärhamnista on tullut keskustaajama. Kunnantalo sijaitsee nykyään Skärhamnin keskustassa.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tjörnin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 8 671
1955
  
 8 572
1960
  
 8 339
1965
  
 8 509
1970
  
 9 334
1975
  
 10 618
1980
  
 11 701
1985
  
 12 482
1990
  
 13 919
1995
  
 14 602
2000
  
 14 733
2005
  
 15 022
2010
  
 14 955
2015
  
 15 315
2020
  
 16 147
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 114 7,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 232 1,5
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 877 5,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 13 092 85,5

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 87 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 59 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 204 077 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 243 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 18,8 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,5 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,7 %

Elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,5 1,6
  jalostus 24,4 28,7
  palvelut 71,5 68,6
  tuntematon 1,6 1,0
  Työpaikkoja ja työllisiä 4 631 7 404
  työpaikkaomavaraisuus 62,5

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 58,9 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 6 141 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Skärhamn 3 193
2 Rönnäng 1 437
3 Höviksnäs 1 309
4 Myggenäs 1 230
5 Kållekärr 560
6 Klädesholmen 385
7 Stora Dyrön 250
8 Bleket 240
9 Åstol 210

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

Pientaajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Entiset pientaajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

Kunnanvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Tjörnin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[20]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 6 7 8 10 9 6 8 7 6 5 7 9 9 8
  Keskustapuolue 8 9 8 7 3 4 3 3 2 2 2 2 2 2
  Liberaalit 12 11 12 8 12 11 8 6 6 6 6 6 6 6
  Kristillisdemokraatit 1 1 1 2 2 2 4 2 5 4 4 3 3 3
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 1 3 1 2 1 1 1 2 2 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 8 8 9 10 10 9 12 17 14 14 13 13 12 9
  Vasemmistopuolue 0 0 0 1 1 1 0 0 1 1 1 1 1 2
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 4
  Muut 6 5 3 3 3 5 5 4 6 8 7 4 3 5
  Yhteensä [21] 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41

Piirit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartta Tjörnin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Valla
  • Stenkyrka
  • Rönnäng
  • Klövedal

Historialliset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Klädesholmen
  • Klövedal
  • Rönnäng
  • Stenkyrka
  • Valla

Kirkot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Bleketin kirkko
    Bleketin kirkko
  • Klädesholmenin kirkko
    Klädesholmenin kirkko
  • Klövedalin kirkko
    Klövedalin kirkko
  • Rönnängin kirkko
    Rönnängin kirkko
  • Skärhamnin kirkko
    Skärhamnin kirkko
  • Stenkyrkan kirkko
    Stenkyrkan kirkko
  • Vallan kirkko
    Vallan kirkko

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.7.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Skärhamn Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.7.2022. (ruotsiksi)
  21. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  22. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tjörnin kunta.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Tjörns kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.
Länsi-Götanmaan läänin kunnat
Alen kunta • Alingsåsin kunta • Bengtsforsin kunta • Bollebygdin kunta • Boråsin kunta • Dals-Edin kunta • Essungan kunta • Falköpingin kunta • Färgelandan kunta • Grästorpin kunta • Gullspångin kunta • Göteborgin kunta • Götenen kunta • Herrljungan kunta • Hjon kunta • Härrydan kunta • Karlsborgin kunta • Kungälvin kunta • Lerumin kunta • Lidköpingin kunta • Lilla Edetin kunta • Lysekilin kunta • Mariestadin kunta • Markin kunta • Mellerudin kunta • Munkedalin kunta • Mölndalin kunta • Orustin kunta • Partillen kunta • Skaran kunta • Skövden kunta • Sotenäsin kunta • Stenungsundin kunta • Strömstadin kunta • Svenljungan kunta • Tanumin kunta • Tibron kunta • Tidaholmin kunta • Tjörnin kunta • Tranemon kunta • Trollhättanin kunta • Törebodan kunta • Uddevallan kunta • Ulricehamnin kunta • Varan kunta • Vårgårdan kunta • Vänersborgin kunta • Åmålin kunta • Öckerön kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit