Tohmajärvi | |
---|---|
sijainti |
|
Tohmajärven kuntakeskus Kemie. Keskellä Tohmajärven kunnallistalo, jonka alla on jääkautinen luola. |
|
Sijainti | |
Maakunta | Pohjois-Karjalan maakunta |
Seutukunta | Keski-Karjalan seutukunta |
Kuntanumero | 848 |
Hallinnollinen keskus | Kemie |
Perustettu | 1869[1] |
Kuntaliitokset |
Pälkjärvi (1946, osa) Värtsilä (2005) |
Kokonaispinta-ala |
895,36 km² 128:nneksi suurin 2022 [2] |
– maa | 837,75 km² |
– sisävesi | 57,61 km² |
Väkiluku |
4 066 192:nneksi suurin 31.12.2023 [3] |
– väestötiheys | 4,85 as./km² (31.12.2023) |
Ikäjakauma | 2020 [4] |
– 0–14-v. | 12,8 % |
– 15–64-v. | 53,8 % |
– yli 64-v. | 33,4 % |
Äidinkieli | 2023 [5] |
– suomenkielisiä | 93,9 % |
– ruotsinkielisiä | 0,2 % |
– muut | 5,9 % |
Kunnallisvero |
9,10 % 106:nneksi suurin 2024 [6] |
Kunnanjohtaja | Mikko Löppönen |
Hallituksen puheenjohtaja | Helena Pakarinen (kesk.) |
Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
– puheenjohtaja | Jouni Martiskin (sd.) |
2021–2025[7] • Kesk. • SDP • Kok. • Liik. • PS • KD |
10 7 4 3 2 1 |
www.tohmajarvi.fi |
Tohmajärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Karjalan seutukunnassa Pohjois-Karjalan maakunnan eteläosassa, valtatie 6:n varrella, ja valtatie 9:n itäisessä päätepisteessä. Valtatie 9 on kunnan alueella myös osa Sinisen tien matkailureittiä, ja kunnan kautta kulkee myös Runon ja rajan tie. Kunnassa asuu 4 066 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 895,36 km2, josta 57,61 km2 on vesistöjä[2]. Väestötiheys on 4,85 asukasta/km2.
Tohmajärven kunnassa sijaitsee EU:n itäisin henkilöliikenteen maarajanylityspaikka, Niirala.
Eskil Colleniuksen johdolla rakennettu, vuonna 1756 valmistunut Tohmajärven kirkko on Pohjois-Karjalan vanhin puukirkko.
Tohmajärven naapurikunnat ovat Joensuu, Kitee ja Rääkkylä. Aikaisemmin naapurikuntia ovat olleet myös Kiihtelysvaara, Pyhäselkä, Tuupovaara ja Värtsilä. Idässä rajanaapurina on Venäjä.
Tohmajärven Natura-kohteita ovat Värtsilän laakson luontokokonaisuus, Tohmajärven lehdot, Särkijärvi, Peijonniemenlahti ja sen vesialue, valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluvat Multasärkkä-Likolamminkangas ja Kannusvaara, soiden ympäröimät Kangasvaaran-Kenraalinkylän lammet ja Hirvisuo.[8]
Tohmajärven kunnallistalon alla sijaitsee ainutlaatuinen, 11 000 vuotta vanha maaluola. Luola on noin 8 metriä pitkä ja 1,5 m korkea.[9]
Tohmajärven (Kemie) ilmastotilastoa
Lähde: Ilmatieteen laitos
|
Asema, Akkala, Jouhkola, Järventaus, Kantosyrjä, Kaurila (Kaurilanvaara), Kaustajärvi, Kemie (kuntakeskus), Kenraalinkylä, Kutsu (Kutsunvaara), Murtoi, Niirala, Onkamo, Patsola, Peijonniemi, Petravaara, Riikola, Ristee, Saario, Tenka, Tikkala, Uusikylä, Vatala, Timola, Vepsä, Uusi-Värtsilä, Värtsilä.
Vuoden 2017 lopussa Tohmajärvellä oli 4 571 asukasta, joista 1 521 asui taajamassa, 2 994 haja-asutusalueilla ja 56:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Tohmajärven taajama-aste on 33,7 %.[10] Kunnassa on vain yksi taajama, Kemie.[11]
Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 valtaosa siihenastisen Tohmajärven alueesta pysyi Suomessa, mutta pieni alue Kiteen ja Pälkjärven rajalla sekä Pälkjärven ja Värtsilän rajalla sisältyivät Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin.[12][13] Toisaalta Tohmajärveen liitettiin Pälkjärven alueen Suomessa pysynyt osa, joten Tohmajärvi on Ruokolahden ja Ylämaan ohella ainoa alueitaan menettäneistä Suomen kunnista, jotka itse asiassa laajenivat sodan aiheuttamien aluemenetysten johdosta.
Tohmajärven ja Värtsilän kunta yhdistyivät 2005, seurakunnat yhdistyivät jo kaksi vuotta aiemmin. Yhdistyminen toteutettiin lakkauttamalla molemmat vanhat kunnat ja perustamalla uusi Tohmajärven kunta. Samassa yhteydessä Tohmajärvi luopui 1953 vahvistetusta vaakunastaan ja entisestä Värtsilän kunnanvaakunasta tuli Tohmajärven vaakuna. Tohmajärven väkiluku 31. joulukuuta 2004 ennen liitosta oli 4 897 ja Värtsilän 614[14].
Tohmajärven kunnanjohtajana vuodesta 2005 toimineen Olli Riikosen lähdettyä virkavapaalle viransijaiseksi valittiin Mikko Löppönen heinäkuun 2022 loppuun saakka.[15]
Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista keskustalla on 10, SDP:llä 7, kokoomuksella 4, Liike Nytillä 3, perussuomalaisilla 2 ja kristillisdemokraateilla 1.[7] Valtuuston puheenjohtajana toimii SDP:n Jouni Martistin.[16] Kunnanhalltuksessa on 7 paikkaa, joista keskustalla on 3, SDP:llä 2, kokoomuksella 1 ja Liike Nytillä 1. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii keskustan Helena Pakarinen.[17]
Vuonna 2015 kunnassa oli 1 374 työpaikkaa. Niistä 18 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 70 % palveluissa ja 10 % jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli pienempi kuin koko maassa (20 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %).[18]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kutsu-Oskolan yhteismetsä, K-Marketia pitävä Taru Tiilikainen Oy ja Metsä-Karvinen.[19] Tiilikaisen suku on pitänyt kauppaa Kemiessä kolmen sukupolven ajan.[20]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Tohmajärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Tohmajärvellä toimii Tohmajärven helluntaiseurakunta.[23]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tohmajärven alueella toimii Joensuun ortodoksinen seurakunta.[24]
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Tohmajärven kunnan nykyisellä alueella.[22]
|
|
|
Tohmajärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunavelli, sienisalaatti ja hunajaletut.[27]
|