Toimintabaletti (ballet d’action tai ballet en action) on baletin muoto, joka kehittyi 1700-luvun loppupuolella Jean-Georges Noverren edistämänä.[1] Siinä henkilöiden luonnetta ja mielentilaa ilmaistaan tanssijoiden kasvojen ilmeillä ja vartalon liikkeillä, eikä enää puvuilla ja naamioilla. Tanssijoiden liikkeiden avulla kerrotaan kokonaisia tarinoita.[2]
Samoihin aikoihin muissakin maissa oli käytetty balettia kertomaan tarinoita ja yhdistetty siihen elementtejä pantomiimista, mutta Noverre toi kirjeillään ja kirjekokoelmillaan toimintabaletin laajojen joukkojen tietoisuuteen.[3]