Toistojakso

Tandemitoistosekvenssissä (ylempänä) sama jakso toistuu monta kertaa peräkkäin. Hajautetusti toistuvassa sekvenssissä (alempana) toistuvien jaksojen välissä on muita nukleotideja.[1]

Toistojakso on monta kertaa samanlaisena toistuva nukleotidijakso nukleiinihappoketjussa, eli DNA:ssa tai RNA:ssa. Toistojaksoja esiintyy sekä esitumaisilla että aitotumaisilla. Erityisen paljon niitä on nisäkkäillä, joiden perimästä toistojaksot kattavat 25–50 prosenttia. Ihmisillä niitä on noin puolet koko perimästä. Toistojaksot voivat sijaita perimässä sekä koodaavilla että koodaamattomilla alueilla, mutta suurin osa niistä on intronialueilla.[1]

Aiemmin luultiin virheellisesti toistojaksojen olevan toiminnaltaan merkityksettömiä. Tutkimukset ovat sittemmin osoittaneet, että ne vaikuttavat evoluutioon, säätelevät geenien ilmentymistä ja lisäävät geneettistä vaihtelua. Toistojaksot on liitetty myös moniin perinnöllisiin ja neurologisiin sairauksiin sekä syöpiin.[1]

Toistojaksoja voidaan ryhmitellä esimerkiksi toistojen lukumäärän tai niiden sijainnin mukaan. Toistojaksoja ovat muun muassa satelliitti-DNA, mikro- ja minisatelliitit, tandemitoistosekvenssit ja transposonit.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Liao, Xingyu ym.: Repetitive DNA sequence detection and its role in the human genome. Communications Biology, 19.9.2023, 6. vsk. doi:10.1038/s42003-023-05322-y (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.