Tom Coughlin

Tom Coughlin

Thomas Richard ”Tom” Coughlin (s. 31. elokuuta 1946 Waterloo, New York) on yhdysvaltalainen amerikkalaisen jalkapallon valmentaja, joka on voittanut päävalmentajana kaksi Super Bowl -mestaruutta. Coughlin johdatti New York Giantsin Super Bowl -mestaruuteen kausilla 2007 ja 2011. Hän on valmentanut NFL:ssä myös Jacksonville Jaguarsia. Hän toimi joukkueen ensimmäisenä päävalmentajana vuosina 1994–2002.[1] Tammikuussa 2017 Coughlin teki paluun Jaguarsiin, kun hänet nimettiin urheilutoimenjohtajaksi (Executive Vice President of Football Operations). [2]

Coughlin valmistui kasvatustieteen maisteriksi Syracusen yliopistosta vuonna 1969. Hän pelasi yliopiston joukkueessa keskushyökkääjänä. Coughlinin joukkuetovereita olivat mm. NFL:n Hall of Fameen myöhemmin valitut Larry Csonka ja Floyd Little. Valmistuttuaan Coughlin jatkoi Syracusessa apuvalmentajana, josta hän siirtyi vuotta myöhemmin yliopistosarjojen kolmannessa divisioonassa pelanneen Rochesterin teknillisen instituutin päävalmentajaksi. Coughlin valmensi yliopistotasolla vuoteen 1983 asti, jonka jälkeen hän siirtyi NFL:n Philadelphia Eaglesin laitahyökkääjien valmentajaksi. Coughlin oli mukana voittamassa New York Giantsin riveissä apuvalmentajana Super Bowlia kauden 1990 päätteeksi. Vuonna 1991 Boston College palkkasi Coughlinin päävalmentajakseen. Hänen johdollaan joukkue nousi kolmessa vuodessa yliopistosarjojen kahdenkymmenen parhaan joukkoon.[3]

Jacksonville Jaguars

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1994 Jacksonville Jaguars palkkasi Tom Coughlinin ensimmäiseksi päävalmentajakseen. Joukkue aloitti pelaamisen NFL:ssä vasta kaudella 1995, joten Coughlinin ensimmäinen vuosi kului seuran ja joukkueen rakentamisessa. Jaguars nousi nopeasti kilpailukykyiseksi NFL:ssä ja selvisi jo toisella kaudellaan konferenssifinaaliin. Joukkue pelasi pudotuspeleissä neljänä kautena peräkkäin.[3] Coughlinin autoritäärinen johtamistyyli vaati kuitenkin veronsa ja kauden 2002 päätteeksi hän sai potkut.[4]

New York Giants

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coughlinin tauko valmentamisesta kesti yhden kauden, kun New York Giants palkkasi hänet päävalmentajakseen kaudelle 2004. Kolme ensimmäistä kautta sujuivat pitkälti joukkueen uudelleen rakentamisen merkeissä. Uudeksi pelinrakentajaksi tuli Eli Manning ja joukkue uusiutui muutenkin paljon. Kehnosti menneen kauden 2006 jälkeen mediassa spekuloitiin laajasti Coughlinin potkuilla. Joukkueen tulokset eivät olleet toivottuja ja huhuttiin myös, että Coughlinin autoritäärinen tyyli oli alkanut käydä Giantsin veteraanipelaajien hermoille.[5] Coughlin sai kuitenkin jatkaa, mutta mediaspekulointi sai hänet muuttamaan tyyliään hieman. Rennompi ja ihmisläheisempi valmennustyyli saikin upeita tuloksia aikaan ja Giants juhli Super Bowlia kauden 2007 päätteeksi.[6]

Vuonna 2008 joukkue oli jälleen mukana pudotuspeleissä, mutta kahdella seuraavalla kaudella joukkueen pelit päättyivät runkosarjaan. Kaudella 2011 Giants nousi jälleen vireeseen oikeaan aikaan. Vielä neljä ottelua ennen runkosarjan päättymistä paikka pudotuspeleissä näytti uhatulta, mutta joukkue pystyi ottamaan tarvittavat voitot. Pudotuspeleissä joukkue oli voittamaton ja tuloksena oli Super Bowl -voitto. Finaalissa kaatui kauden 2007 tapaan New England Patriots.[7]Mestaruuden jälkeen Giants ei päässyt pudotuspeleihin neljänä peräkkäisenä kautena, ja tammikuussa 2016 Coughlin erosi päävalmentajan tehtävästä.[8]

Valmennustyyli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coughlin on tunnettu erittäin vaativana valmentajana, joka kiinnittää valmennuksessaan huomionsa pienimpiinkin yksityiskohtiin.[6] Hän on tunnettu erittäin tehokkaasta ajankäytöstään. "Coughlin-time" on termi, joka tarkoittaa, että tilaisuuteen osallistujien on oltava paikalla vähintään viisi minuuttia ennen ohjelmassa määrättyä aikaa.[9] Media on kutsunut autoritääristä Coughlinia everstiksi.[10]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tom Coughlinilla ja hänen vaimollaan Judylla on neljä lasta ja 11 lastenlasta. JayFund-säätiö on Coughlinin perustama hyväntekeväisyyssäätiö, joka auttaa leukemiaan sairastuneita lapsia ja heidän perheitään. Säätiö on nimetty leukemiaan kuolleen Jay McGillisin mukaan, joka pelasi Boston Collegessa Tom Coughlinin alaisuudessa.[3]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tom Coughlin with David Fisher, Earn the Right to Win: How Success in Any Field Starts with Superior Preparation.
  • Tom Coughlin with Brian Curtis, A Team to Believe In: Our Journey to the Super Bowl Championship.
  1. Tom Coughlin Pro Football Reference. Viitattu 10.5.2013.
  2. Jags bring back Tom Coughlin as VP, hire Doug Marrone as coach, extend GM Dave Caldwell espn.com. Viitattu 12.1.2017.
  3. a b c Tom Coughlin (Arkistoitu – Internet Archive) New York Giants. Viitattu 10.5.2013.
  4. Coughlin Fired (Arkistoitu – Internet Archive) Jacksonville.com. Viitattu 10.5.2013.
  5. Coughlin gets one-year extension from Giants ESPN. Viitattu 10.5.2013.
  6. a b Kinder, gentler and now a champion – Coughlin makes his mark USA Today. Viitattu 10.5.2013.
  7. Giants win Super Bowl thriller against Patriots (Arkistoitu – Internet Archive) Reuters. Viitattu 10.5.2013.
  8. Tom Coughlin steps down after 12 seasons as Giants coach espn.com. Viitattu 15.1.2016.
  9. In Coughlin Time, You Can Be Early and Still Be Late New York Times. Viitattu 10.5.2013.
  10. Coughlin Goes by the Book, and Wins New York Times. Viitattu 10.5.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]