Trumpismi on käsite, jolla on kuvattu Donald Trumpin ja hänen kannattajakuntansa yhteiskuntaa koskevien ajatusten kokonaisuutta. Sille on esitetty monia vaihtoehtoisia määritelmiä. Vaikka Trump ei keksinyt termiä, hän itse hahmotteli sen merkityssisältöä presidenttikautensa jälkeen[1].
Trumpin vasta pyrkiessä ehdokkaaksi vuoden 2016 presidentinvaaleissa tutkija David Edward Tabachnick piti trumpismia ilmiönä, joka koostuu Trumpin henkilöä syvemmällä olevista poliittisista trendeistä. Tabachnickin määritteli trumpismiin kuuluviksi julkisuuden henkilön aseman tuoman kilpailuedun ja vetovoiman, nativismin, vakiintuneen valtajärjestelmän haastamisen sen sisältä käsin sekä populismin.[2]
George W. Bushia avustanut analyytikko Ron Christie näki trumpismin muodostuvan siitä, mitä presidentti milläkin hetkellä mistäkin aiheesta ajatteli. Hän viittasi tämän näkemysten joustavuuteen ja muuttuvuuteen.[3] The Atlantic piti 29. joulukuuta 2020 trumpismia yhdistelmänä maahanmuuttovastaisuutta, protektionismia ja byrokratian vastaisuutta.[4]
Trumpismia republikaanien aiemmasta politiikasta erottaneiksi tekijöiksi kuvailtiin muun muassa America First -käytäntöä eli sisäisten asioiden ensisijaisuutta kansainvälisen aseman korostamisen sijaan, teollisuuden aseman painottamista taloudessa ja kanonisoitujen periaatteiden korvaamista kansallisidentiteetillä.[5]
Maaliskuussa 2021 Trump kuvaili trumpismia yhä useammin käytetyksi termiksi. Hän määritteli sen CPAC-konferenssissa onnistumisten kautta. Tällaisina hän piti uudistettuja kauppasopimuksia Meksikon ja Kanadan kanssa, verokevennyksiä ja sääntelyn purkamisen edistämistä. Hän viittasi myös vahvoihin rajoihin ja siihen, että siviileillä on pääsy aseisiin, jotta kaduilla ei mellakoitaisi. Trump koki parantaneensa unohdettujen ja vuosien ajan hyödyksi käytettyjen ihmisten asemaa ennen kuin koronapandemia johti sen heikentymiseen. Tutkija Federico Finchelsteinin mukaan Trumpin esittämä määritelmä kertoi suurilta osin siitä, mitä Trump haluaisi trumpismin olevan eikä niinkään siitä, miten se on tosiasiallisesti ilmennyt. Finchelstein väitti Trumpin monista virheellisistä väitteistä tulleen doktriininomaisia trumpismin sisällön määrittäviä tekijöitä Trumpin kannattajille.[1]
Groteski-lehti esitti huhtikuussa 2021 trumpismin käsitettä kuormittavan siihen liitettyjen merkitysten, joille yhteistä oli niiden vastakkaisuus liberaalin demokratian ihanteille. Lehden mukaan trumpismiin olivat tulleet liitetyiksi sellaiset monisyiset asiat kuin valkoinen ylivalta, markkinafundamentalismi, autoritarismi, disinformaatiokoneistot ja demokratianvastainen eetos. Groteski selitti trumpismi-käsitteen suosiota sillä, että se mahdollisti laajojen ja vaikeasti selitettävien ilmiöiden henkilöimisen Trumpiin. Esimerkiksi Ilta-Sanomat määritteli pääkirjoituksessaan 15. joulukuuta 2020 trumpismiksi vallassa pysymisen hinnalla millä hyvänsä. Groteski-lehti kritisoi käsitteen laajaa käyttöä siitä, että se helposti tyhjentää trumpismin todellisesta merkityssisällöstä ja muuttaa käsitteen klikkiotsikoksi tai poliittiseksi lyömäaseeksi.[6]
Heritage Foundationin Kevin Roberts on pitänyt Project 2025 -hankettaan ”trumpismin institutionalisoimisena”.[7]