Tukholman keskusrautatieasema

Tukholman keskusrautatieasema
Stockholm Central
Aseman julkisivu Vasagatanin puolelta vuonna 2017.
Aseman julkisivu Vasagatanin puolelta vuonna 2017.
Perustiedot
Lyhenne Cst
Sijainti 59°19′49″N, 18°3′30″E
Osoite Centralplan 15
Kunta Tukholma
Valtio  Ruotsi
Avattu 1871
Liikenne
Käyttäjiä noin 250 000 päivittäin
Liikennöitsijä(t) SJ, Arlanda Express, MTR Express
Kansainvälinen Osloon, Kööpenhaminaan ja Narvikiin
Kaukoliikenne Göteborgiin, Luulajaan, Duvediin ja Moraan
Paikallisjunat sisäyhteys maanalaiselle Tukholman keskustan asemalle
Vaihtoyhteydet Metron kaikki linjat
Matkustajalaituri(t)
Laiturikatokset kaikilla laitureilla, osa rakennuksen sisällä
Laiturinäytöt asemahallissa ja laitureilla
Asemarakennus
Tyyppi matkustajaterminaali
Suunnittelija Adolf W. Edelsvärd
Rakennettu 1867–1871
Lipunmyynti kyllä
Liukuportaita kyllä
Hissejä kyllä
Ratapiha
Raiteisto 19
Aiheesta muualla
Aseman suuri odotussali

Tukholman keskusrautatieasema (ruots. Stockholms centralstation, Stockholm C, lyh. Cst) on Ruotsin suurin rautatieasema. Se sijaitsee Tukholman keskustassa Norrmalmilla, Centralplanin vierellä Vasagatanin varrella. Asema ulottuu Vattugatanilta etelässä Kungsbronille pohjoisessa.

Asema on vihitty käyttöön heinäkuussa 1871. Tukholman eteläinen asema Södermalmilla, on kuitenkin avattu jo 10. helmikuuta 1870. Nykyisin Tukholman keskusrautatieasema on Pohjoismaiden suurin matkakeskus noin 250 000 vierailijalla päivässä.

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukholman keskusrautatieasema on Ruotsin pohjoisen, eteläisen ja läntisen pääradan pääteasema. Lisäksi lukuisat pienemmät radat, kuten Mälarinlaakson rata, alkavat asemalta. Kansallisella rautatieoperaattorilla SJ:llä on laajalti liikennettä kaikkiin ilmansuuntiin; myös kansainvälisessä liikenteessä Kööpenhaminaan, Osloon ja Narvikiin, joista jälkimmäiseen yöjunaliikennettä. Kaukoliikenteessä myös MTR-yhtiö liikennöi Göteborgiin.

Seutuliikenteessä SJ liikennöi useita Intercity-linjoja Mälarinlaakson alueella ja Uppsalaan. Arlandan lentoasemalle keskusrautatieasemalta liikennöi Arlanda Express.

Aiemmin asema toimi myös Suur-Tukholman paikallisliikenteen keskuksena – pendeltåg kulki asemalta 12. toukokuuta 1968 lähtien, kunnes 10. heinäkuuta 2017 liikenne siirtyi maanalaiseen Keskustarata-tunneliin ja aseman korvasi Tukholman keskustan asema.[1]

Rakennus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehti Adolf W. Edelsvärdin suunnittelema asema rakennettiin vuosina 1867–1871.[2] Vuoteen 1925 asti junat tulivat aseman sisälle asemahalliin, jossa oli viisi raidetta. 1925–1927 laiturit kuitenkin siirrettiin lännemmäs ja halli rakennettiin odotussaliksi, joka on 119 metriä pitkä, 28 metriä leveä ja 13 metriä korkea.

Odotussalin itäsivulla on kahdeksan John Ericssonin ja Nils Johanssonin maalausta, joissa on maisemia eri puolilta Ruotsia:

Vuonna 1927 asemalle rakennettiin myös sivurakennus sen eteläpuolelle, niin kutsuttu eteläinen paviljonki. 1990-luvun puolivälissä rakennukseen oli tarkoitus sijoittaa aseman poliisivoimat, mutta tilat nähtyään SJ:n sen aikainen johtaja Stig Larsson päätti rakentaa niihin konferenssikeskuksen. Keskuksen ja ravintola Orientexpressenin välissä sijaitsee kuninkaallinen odotushuone, jota kuningasperhe käyttää matkustaessaan Ruotsissa junalla.

Vuonna 1951 Vasagatanin puoleista julkisivua yksinkertaistettiin. 1. joulukuuta 1958 avattiin kävelytunneli T-Centraleniin. Siitä kehittyi aseman alle toinen "odotushalli", jossa on kauppoja ja muita palveluita. Pääodotussalin lattiassa avautuu tunneliin halkaisijaltaan seitsemän metrin suuruinen ympyränmuotoinen aukko, jota kutsutaan paikallisten keskuudessa sylkykupiksi (ruots. spottkoppen).

Tukholman keskusrautatieasema lämpiää matkustajien ruumiinlämmöllä. Rautatieasemalta kertyy ylijäämälämpöä, jolla voidaan kattaa 15 prosenttia 4 000 neliön toimistorakennuksen lämmitysenergian tarpeesta. Rakenteilla oleva siirto maksaa 21 000 euroa.[3]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Aseman paikallisjunalaitureita.
    Aseman paikallisjunalaitureita.
  • Arlanda Express keskusrautatieasemalla.
    Arlanda Express keskusrautatieasemalla.
  • Nils Ericsonin patsas aseman edustalla. Ericson oli aateloitu kanava- ja rautatieinsinööri.
    Nils Ericsonin patsas aseman edustalla. Ericson oli aateloitu kanava- ja rautatieinsinööri.
  • Niin kutsuttu Spottkoppen.
    Niin kutsuttu Spottkoppen.
  • Stockholm Central, kaukojunat, Klarabergsviaduktenilta nähtynä.
    Stockholm Central, kaukojunat, Klarabergsviaduktenilta nähtynä.
  • Käytöstä poistettu paikallisjunien asema Klarabergsviaduktenilta nähtynä.
    Käytöstä poistettu paikallisjunien asema Klarabergsviaduktenilta nähtynä.
  • Aseman pääsisäänkäynti Vasagatanilta kuvattuna vuonna 1890.
    Aseman pääsisäänkäynti Vasagatanilta kuvattuna vuonna 1890.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Ezpeleta, Martin: Karlbergs station går i graven – men två nya har fötts Dagens Nyheter. 10.7.2017. Viitattu 27.7.2017. (ruotsi)
  2. ↑ Fredric Bedoire: Stockholms byggnader: Arkitektur och stadsbild, s. 120. Norstedts, Tukholma 2012.
  3. ↑ Toimistotalo lämpiämään ihmislämmöllä Tukholmassa, Helsingin Sanomat 11.1.2008 B1