Tundrapaju [1] | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Malpighiales |
Heimo: | Pajukasvit Salicaceae |
Suku: | Pajut Salix |
Laji: | arctica |
Kaksiosainen nimi | |
Salix arctica |
|
Katso myös | |
Tundrapaju (Salix arctica) on kylmillä arktisilla ja hyvin viileillä subarktisilla alueilla kasvava matala pajulaji. Tundrapajun lehdet ovat soikeita, mutta kärjekkäitä [2]. Tundrapaju kasvaa yleensä 1–9 cm, harvoin 25 cm korkeaksi. Tundrapaju kasvaa jopa Pohjois-Grönlannin rannoilla asti ja on pohjoisimpana kasvava puumainen kasvi. Laji on monimuotoinen ja kasvaa muun muassa matalana kääpiöpensaana[3], suikertavasti ja mattomaisesti[2].
Tundrapaju on sopeutunut elämään kylmässä, kuivassa niukkaravinteisessa ympäristössä, jossa on vain vähän typpeä, fosforia ja kaliumia[2]. Tundrapajun matalat juuret mahdollistavat sen elämisen routamaassa. Lehdet ovat karvaiset mikä suojaa kylmältä. Lajin kasvuaika on lyhyt. Voimakkaimman kasvun aikana tundrapaju kehittää hyönteismyrkkyä[2]. Tundrapaju kasvaa erittäin hitaasti ja Itä-Grönlannista on tavattu 236-vuotias paju.lähde? Tundrapajun kuorta ja oksia syövät muun muassa karibu, sopuli ja myskihärkä. Kiirunat syövät tundrapajun nuppuja. Tundrapaju on laajalla arktisella alueella kasvava niin sanottu sirkumpolaarinen kasvi.