Tunturikynsimö | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | Erittäin uhanalainen |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Kladi: | Rosidit |
Lahko: | Brassicales |
Heimo: | Ristikukkaiskasvit Brassicaceae |
Tribus: | Arabideae[1] |
Suku: | Kynsimöt Draba |
Laji: | fladnizensis |
Kaksiosainen nimi | |
Draba fladnizensis |
|
Katso myös | |
Tunturikynsimö (Draba fladnizensis) on pohjoisen pallonpuoliskon vuoristojen ja arktisten alueiden valkokukkainen kynsimökasvi. Suomessa lajia kasvaa harvinaisena Käsivarren tuntureilla. Suomessa laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi[2].
Monivuotinen tunturikynsimö kasvaa 5–10 cm korkeaksi. Varsi on ohut, kalju ja usein tumman sinipunainen. Varressa on tavallisesti yksi lehti. Varren juurella olevat ruusukelehdet ovat 0,5–1 cm:n pituisia, suikeita tai soikeita, tylpähköjä, ehytlaitaisia ja etupäässä laidoilta hapsikarvaisia. Kukan valkoiset terälehdet ovat 2–3 mm pitkiä. Tunturikynsimö kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa. Lidut ovat 4–6 mm pitkiä, soikeita, kaljuja ja väriltään tavallisesti sinipunaisia.[3]
Tunturikynsimö muistuttaa suuresti lapinkynsimöä (Draba lactea). Viimeksi mainitun varsi on kuitenkin tavallisesti lehdetön ja lehdet ovat karvaisempia.[4]
Tunturikynsimö on arktis-alpiininen, sirkumpolaarinen kasvi, jonka levinneisyysalue on hyvin rikkonainen. Sitä tavataan Alpeilla, Pyreneillä, Karpaateilla, Ruotsin ja Norjan tunturiseuduilla, Kuolan niemimaalla, paikoitellen Pohjois-Venäjän ja Siperian arktisilla alueilla, Himalajan vuoristossa, Alaskassa, Pohjois-Kanadassa, Kalliovuorilla, Grönlannissa, Islannissa ja Huippuvuorilla.[4] Suomessa tunturikynsimöä tavataan ainoastaan Käsivarren Lapin suurtuntureilla.[5]
Tunturikynsimöä kasvaa Suomessa tunturien kuivilla, avoimilla kalliorinteillä ja soraikoilla. Laji on kalkinsuosija.[3]