Tunturipunatäplä | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
Yläheimo: | Punatäplämäiset Zygaenoidea |
Heimo: | Punatäpläperhoset Zygaenidae |
Alaheimo: | Punatäplät Zygaeninae |
Suku: | Zygaena |
Alasuku: | (Agrumenia) |
Laji: | exulans |
Kaksiosainen nimi | |
Zygaena exulans |
|
Katso myös | |
Tunturipunatäplä (Zygaena exulans) on pieni, punatäpliin kuuluva perhonen.
Tunturipunatäplä on väritykseltään tyypillinen punatäplä, jonka siniharmaissa, kiiltävissä ja läpikuultavissa siivissä on viisi kirkkaanpunaista täplää. Siiven etureunassa tyven täplä on venynyt siivensuuntaisesti ja lähempänä kärkeä oleva täplä on melko lyhyt. Siiven keskiosassa on kolme melko pyöreää täplää. Etusiivet ovat pituuteensa nähden melko leveät. Takasiivet ovat harmaanpunaiset ja niissä on harmaa reunus. Siipiväli on 29–35 millimetriä, mutta lajista tunnetaan myös pienikokoinen muoto f. minor, jonka siipiväli on noin 19 mm. Naaraiden kuviointi ei ole yhtä selvärajaista kuin koirailla. Ruumis on musta ja muihin punatäpliin verrattuna huomattavasti karvaisempi. Verkkosilmät ovat pienet, imukärsä pitkä ja huulirihmat pitkät ja karvaiset.[1][2][3][4]
Laji on ulkonäöltään hieman muunteleva. Huomattavan poikkeavia muotoja ovat f. flava, jolla punainen väri on korvautunut keltaisella sekä f. flavilinea, jolla on etusiivissä oranssit siipisuonet.[4]
Tunturipunatäplää tavataan Etelä- ja Keski-Euroopan vuoristoissa, Skandinavian tunturialueilla sekä Venäjällä aina Etelä-Siperiaan asti. Tunturipunatäplä elää vuoristojen koivuvyöhykkeellä ja sitä korkeammalla.[1] Suomessa eteläisimmät havainnot ovat Sallasta, mutta eniten havaintoja on Enontekiön ja Utsjoen suurtuntureilta. Lentoaika on heinäkuu.[5]
Tunturipunatäplä on vuoristojen ja tunturialueiden laji, joka tavallisimmat elinalueet ovat 1000–3000 metrin korkeudella merenpinnasta.[4] Aikuiset perhoset lentävät lähellä maanpintaa aurinkoisella säällä, joskus hyvinkin kovassa tuulessa, ja lepäävät muun ajan myrkyllisyydestä varoittavan suojavärinsä turvin. Myös toukat ovat aktiivisia aurinkoisella säällä ja pysyvät pilvisellä säällä piilossa kasvien tyvillä. Toukkakehitys kestää kahdesta kolmeen vuotta.[2][1]
Toukka on punatäpläksi poikkeuksellisen kaikkiruokainen.[4] Se käyttää ravinnokseen monia tunturialueen kasveja, kuten erilaisia hernekasveja, vaivaispajua (Salix herbacea), vaivaiskoivua (Betula nana) ja lapinvuokkoa (Dryas octopetala)[4]. Skotlannissa elävä populaatio on erikoistunut elämään variksenmarjalla.[2]