Tuomaan lapsuusevankeliumi | |
---|---|
Kirjailija | tuntematon |
Kieli | syyria tai muinaiskreikka (koinee) |
Genre | lapsuusevankeliumi |
Julkaistu | 100-luvun puoliväli |
Suomennos | |
Suomentaja | Antti Marjanen |
Kustantaja | Suomen eksegeettinen seura |
Julkaistu | 2020 |
ISBN | 978-951-9217-75-8 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Tuomaan lapsuusevankeliumi on Uuden testamentin apokryfisiin kirjoihin kuuluva lapsuusevankeliumi, joka sisältää kertomuksia Jeesuksen lapsuudesta viisivuotiaasta kaksitoistavuotiaaksi, jolloin Jeesus Luukkaan evankeliumin mukaan kävi Jerusalemin temppelissä. Evankeliumista käytettiin keskiajalla myös nimeä Evangelium Thomae eli ”Tuomaan evankeliumi”, koska nykyisin Tuomaan evankeliumiksi sanottua kirjoitusta ei vielä tuolloin tunnettu. Näitä kahta kirjoitusta ei tule sekoittaa keskenään.
Tuomaan lapsuusevankeliumin katsotaan olleen olemassa varhaisimmassa muodossaan viimeistään 100-luvun puolessa välissä, sillä Irenaeus vaikuttaa lainaavan sitä. Evankeliumia on kuitenkin mahdollisesti laajennettu myöhemmin.[1] Lapsuusevankeliumia on tulkittu siten, että se olisi sisällöltään kaikista apokryfikirjoista selvimmin ainoastaan sepitettyä legendaa ja hurskasta mielikuvitusta. Evankeliumi on todennäköisesti kirjoitettu siksi, että ihmiset ovat halunneet tietää enemmän Jeesuksen lapsuusvuosista.
Evankeliumin alkuperäksi on ehdotettu Syyriaa, joka oli myös monien muiden Tuomas-traditioiden koti. Toisaalta joskus on ehdotettu, että Tuomaan nimen liittäminen tekstiin olisi myöhempi lisäys. Tekstin alkuperäinen kieli on saattanut olla syyria tai kreikka. Tekstin varhaisin käsikirjoitus on 500-luvulle ajoittuva syyriankielinen versio. Säilyneet kreikankieliset käsikirjoitukset ajoittuvat 1300–1500-luvuille.[1]
Lapsuusevankeliumi koostuu Jeesuksen lapsuutta kuvaavusta kertomuksista. Kaikille kertomuksille on yhteistä se, että Jeesuksella jo lapsena oli yliluonnollisia voimia ja hän teki ihmeitä. Hän kuitenkin käyttää voimiaan lapselle tyypilliseen tapaan, esimerkiksi kiroamalla ja surmaamalla ihmisiä vähäpätöisistä syistä. Kertomuksissa ei ole juurikaan kristillistä sisältöä.
Ehkä tunnetuimmassa ihmeessä Jeesuksen isäpuoli, puuseppä Joosef, on tekemässä sänkyä. Yksi lauta on kuitenkin liian lyhyt. Jeesus ottaa laudan päästä kiinni ja venyttää sen sopivan pituiseksi. Samoin kuuluisa Koraanistakin löytyvä kohta, jossa Jeesuksen tekemät savilinnut heräävät henkiin,[2] on peräisin Tuomaan lapsuusevankeliumista.
Kertomuskokoelman rakenne on seuraava: