On mahdollista, että tämä artikkeli tukeutuu liikaa lähteisiin, jotka ovat liian lähellä aihetta. Tämä voi tehdä artikkelista epäneutraalin. Voit parantaa artikkelia korvaamalla kyseiset lähteet luotettavilla, aiheesta riippumattomilla ja kolmannen osapuolen lähteillä. Tarkennus: |
Tupakkateollisuus koostuu henkilöistä ja yrityksistä, jotka kasvattavat, valmistelevat myyntiä varten, kuljettavat ja myyvät tupakkaa sen eri muodoissa. Maailmanlaajuisesti tupakkateollisuus työllistää yli sata miljoonaa ihmistä[1].
Maailman neljä suurinta tupakkayhtiötä ovat kiinalainen valtionyhtiö CNTC, British American Tobacco (BAT), Philip Morris (=Altria) ja Japan Tobacco.[2] Philip Morrisin liikevaihto oli vuonna 1999 yli 47 miljardia dollaria[3]tarvitaan parempi lähde. BAT:n liikevaihto vuonna 2020 oli 30,2 miljardia euroa, ja se myi 650 miljardia savuketta. Yhtiöllä on 550 000 työntekijää 180 maassa.[2]
Tupakoitsijoista 80 prosenttia asuu muualla kuin rikkaissa teollisuusmaissa. Merkittävin tupakan markkina-alue on Afrikka, ja kulutus kasvaa yhä. Markkinoinnin kohteena ovat erityisesti nuoret, sillä väestöstä 60 prosenttia on alle 25-vuotiaita. Brittiläisen tutkimuksen mukaan BAT harjoittaa Afrikassa laajaa lahjontaa vaikutusvallan ja markkinoiden saamiseksi.[2]
Kehitysmaissa tupakkateollisuudella on suuri taloudellinen merkitys. Työvoimakustannukset ovat monessa kehitysmaassa alhaisia ja viljelyolosuhteet hyviä.[4]
Brittiläinen Bathin yliopisto sai vuodettuja asiakirjoja, joiden perusteella se yhteistyössä tupakkayhtiöiden toimintaa seuraavan STOP-järjestön sekä Transparency Internationalin ja OCCRP-järjestön kanssa on julkaissut raportin, jossa kuvataan British American Tobaccon (BAT) toimintaa Afrikassa. Asiakirjat on vuotanut yrityksen työntekijä Philip Hopkins, joka yritti ensin ottaa asian esille yrityksen omassa väärinkäytösten ilmianto-ohjelmassa. Hän jakoi itsekin lahjuksia yrityksen johdon määräyksestä. Lahjonnasta ovat entiset työntekijät kertoneet jo vuonna 2015 brittiläiselle Panorama-televisio-ohjelmalle.[2]
Raportin mukaan BAT on harjoittanut laajamittaista lahjontaa kohteenaan poliitikot, viranomaiset ja mielipidevaikuttajat. Itäisen ja eteläisen Afrikan maat kattava raportti koskee vuosia 2008–2013, jolloin yritys jakoi päivärahoja, autoja, vaalitukea, lentolippuja sekä bensa- ja joululahjarahaa. Tänä aikana lahjonnan kohteena oli 143 henkilöä.[2]
Ensimmäiset yksittäisten ihmisten oikeudenkäynnit korvausvaatimuksineen tupakkayhtiöitä vastaan alkoivat vuonna 1954[5]tarvitaan parempi lähde. Suomessa kansainvälinen tupakkateollisuus koki tupakkaoikeudenkäynnit niin uhkaaviksi, että käytti paljon rahaa todistajien hankkimiseen ja lobbaamiseen[6].
Euroopan unioni ei ole vuoden 2010 jälkeen tukenut suoraan tupakan tuotantoa[7]. Suurin osa eurooppalaisista viljelijöistä asuu Kreikassa ja Italiassa. Muita viljelymaita ovat muun muassa Espanja, Ranska, Saksa ja Unkari.lähde?
Suurimmassa tuottajamaassa Kiinassa kulutetaan vuodessa yhteensä noin 2,2 biljoonaa savuketta, joka on 40 prosenttia maailman kokonaiskulutuksesta[8]. Tupakkaa viljellään yli sadassa maassa, ja suotuisimmat kasvatusolosuhteet ovat 50 pohjoisen ja 40 eteläisen leveysasteen välillä[9].
Valtio | Tuotanto tuhansina tonneina |
---|---|
Kiina | 2 298,8 |
Intia | 595,4 |
Brasilia | 520,7 |
Yhdysvallat | 408,2 |
Euroopan unioni | 314,5 |
Zimbabwe | 204,9 |
Turkki | 193,9 |
Indonesia | 166,6 |
Venäjä | 116,8 |
Malawi | 108,0 |
On arvioitu, että maailmalla poltettiin vuonna 2008 noin 330 miljardia laitonta savuketta, joka on kuusi prosenttia maailman tupakan kokonaiskulutuksesta[10]. Toisinaan väärennettyjä savukkeita on mahdotonta erottaa virallisista tuotteista. Väärennetyt savukkeet saattavat sisältää kiellettyjä lisäaineita ja muodostaa suuremman terveysriskin kuin viralliset tuotteet. Viranomaisten on vaikea saada kiinni laittomia tupakanvalmistajia, koska tilapäiset tehtaat piilotetaan hyvin ja voidaan hävittää nopeasti.[11]
Suuri ongelma on tupakan salakuljetus, erityisesti valtiolle, jotka menettävät arvioiden mukaan 35 miljardia euroa veroja joka vuosi. Tupakkayhtiöille ongelma on näennäinen, sillä salakuljetettu tupakka on yleensä niiden valmistamaa ja toisaalta halpa salakuljetettu tupakka kasvattaa kulutusta ja tupakasta riippuvuutta.[2]