Tylppövita | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kladi: | Putkilokasvit |
Kladi: | Siemenkasvit |
Kladi: | Koppisiemeniset |
Kladi: | Yksisirkkaiset |
Lahko: | Alismatales |
Heimo: | Vitakasvit |
Suku: | Lapavidat Potamogeton |
Laji: | obtusifolius |
Kaksiosainen nimi | |
Potamogeton obtusifolius |
|
Katso myös | |
Tylppövita (Potamogeton obtusifolius) on monivuotinen vesikasvi, joka kasvaa uposkasvina.
Se kasvaa 20–70 senttimetriä pitkäksi. Varsi on rento, litteähkö ja yläosasta usein runsashaarainen. Lehdet kasvavat uposlehtinä, kierteisesti ja ovat tupettomia. Varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvakkeita, jotka ovat 1–1,5 cm pitkiä, avoimia, litteitä, tylppiä ja kalvomaisia. Lehdet ovat ruodittomia, lehtilapa on tavallisesti 5–8 cm pitkä, 2–3 mm leveä, tasasoukka, melko pyöreäkärkinen, veltto, väriltään ruskeanvihreä. Kukintona on tähkä, jonka tähkäperä on 1–1,5 cm pitkä. Tähkä on tiheä ja 4–9 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kukan kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen. Hedelmä on luumarjamainen, 3–4 mm pitkä ja vihertävänruskea.[3][4]
Tylppövitaa esiintyy maailman pohjoispuoliskon lauhkeilla alueilla. Laji esiintyy Euroopassa Välimeren aluetta lukuun ottamatta, Aasian pohjoisosassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.[2]
Suomessa tylppövitaa esiintyy lähes koko maassa. Kasvi on enimmäkseen harvinainen, mutta paikoitellen Etelä-Suomessa melko yleinen, ainakin Kokemäenjoen suistossa Satakunnassa, Etelä-Hämeen järvissä ja Lohjanjärven seudulla Kiskonjoen ja Karjaanjoen vesistöjen järvissä.[5][3][4] Suomessa esiintyy myös tylppö- ja pikkuvidan (Potamogeton berchtoldii) risteymä (P. × saxonicus) sekä tylppö- ja otavidan (P. friesii) risteymä (P. × semifructus).