Typäskääpä | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | Elinvoimainen |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
Kunta: | Sienet Fungi |
Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
Lahko: | Russulales |
Heimo: | Albatrellaceae |
Suku: | Lampaankäävät Albatrellus |
Laji: | confluens |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Typäskääpä (Albatrellus confluens tai Scutiger confluens) on Russulales-lahkoon kuuluva, lampaankääpää suuresti muistuttava kääpämäinen sienilaji. Se on ruokasienenä vähäarvoinen.
Typäskäävän 5–20 cm leveän, epäsäännöllisen muotoisen lakin yläpinta on väriltään vaalean kellanruskea ja punertavan sävyinen. Lakin alapinnassa tiukasti kiinni olevat hyvin pienet pillit ovat johteiset ja lähes valkoiset, mutta muuttuvat vioittuneista kohdista punertavan ruskeiksi. Jalka on lyhyt, 1–3 cm paksu, täyteinen ja lakin värinen. Malto on valkoista, mutta se muuttuu vioittuneista kohdista ja kuivattaessa punertavan ruskeaksi. Tuoksu on miellyttävän hedelmäinen, mutta muuttuu kuivattuna pistäväksi.
Typäskäävän erottaa parhaiten ruokasienenä paljon arvokkaammasta lampaankäävästä siten, että lampaankäävän lakki on kermanvalkoinen ja usein nahanruskeasuomuinen. Typäskääpä muuttuu kosketettaessa punertavan ruskeaksi, mutta lampaankääpä keltaiseksi. Lampaankäävällä ei myöskään ole hedelmäistä tuoksua.
Typäskääpä kasvaa elo-lokakuussa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomen kuusimetsissä. Lajille on ominaista kasvaa tiiviinä puolipallon muotoisina ryppäinä siten, että sen lakit peittävät kerroksittain toisensa.
Nuorena typäskääpä kelpaa ryöpättynä syötäväksi, mutta laji on ruokasienenä vähäarvoinen. Vanhat yksilöt ovat maultaan liian karvaita ja siten syömäkelvottomia. Useissa sienikirjoissa typäskääpä on luokiteltu syötäväksi kelpaamattomaksi.[3][4]