Tyrnävä

Tyrnävä

vaakuna

sijainti

Tyrnävän kunnantalo vuonna 2016.
Tyrnävän kunnantalo vuonna 2016.
Sijainti 64°45′50″N, 025°39′10″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Oulun seutukunta
Kuntanumero 859
Hallinnollinen keskus Tyrnävän kirkonkylä
Perustettu 1865
Kuntaliitokset Temmes (2001)
Kokonaispinta-ala 494,87 km²
225:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 491,82 km²
– sisävesi 3,05 km²
Väkiluku 6 498
140:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 13,21 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 30,8 %
– 15–64-v. 55,4 %
– yli 64-v. 13,8 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 98,8 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,0 %
Kunnallisvero 9,90 %
25:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Vesa Anttila
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • SDP
 • Vas.
16
4
4
2
1
www.tyrnava.fi
Vanha meijerialue Tyrnävän kirkonkylällä.

Tyrnävä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan keskiosassa. Kunnassa asuu 6 498 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 494,87 km², josta 3,05 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 13,2 asukasta/km². Tyrnävän naapurikunnat ovat Kempele, Liminka, Muhos ja Oulu.

Lasten ja nuorten osuus tyrnäväläisistä on huomattavasti maan keskitasoa korkeampi. Vuonna 2021 asukkaista 30,1 % oli alle 15-vuotiaita, kun vastaava luku koko Suomessa oli 15,4 %.[7] Vuosina 2004–2008 Tyrnävän syntyvyys on Suomen korkein, 4,01 lasta naista kohden.[8]

Tyrnävän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla keitetty sianliha, pottuvoi ja hernetuuvinki sekä ohraryynipuuro ja puolukkasoppa.[9]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyrnävän kunnan rajat vuoden 1960 tilastokartassa.

Tyrnävän seudulla oli asutusta jo kivikaudella, jolloin alue oli merenrantaa. Alueelta on löydetty muutamia kivikautisia hautoja sekä kampakeraamisen ajan reenjalas. Seudun tunnetuimpia muinaisjäännöksiä ovat Kotakankaalta, Linnakankaalta ja Metelinkankaalta tavatut jätinkirkot. Jätinkirkot ovat todennäköisesti alkujaan luonnonvoimien synnyttämiä kivirakennelmia, joita ihmiset ovat myöhemmin parannelleet.[10]

Asutus oli pitkään satunnaista. Tyrnävän ensimmäinen talo rakennettiin 1300-luvulla Temmekselle, Haapaojan suulle. Haapaniemen talosta sai alkunsa Haapaniemen kylä, joka sijaitsi Temmeksen pitäjässä. Temmestä kutsuttiin aluksi Haapaniemeksi. Keskiajalla Tyrnäväjoen ja Ängeslevänjoen varret olivat erämaita. Vakinaisesti alue asutettiin vasta 1550-luvun lopulla, jolloin seudulle muutti uudisasukkaita Perämeren rannikolta ja Savosta. Seuraavina vuosisatoina asutus laajeni nopeasti. Erityisen nopeaa väkiluvun kasvu oli 1700- ja 1800-luvulla.[10]

Tyrnävä kuului aluksi Saloisten seurakuntaan ja myöhemmin siitä erotettuun Liminkaan. Kappelin oikeudet Tyrnävä sai jo 1655. Vuonna 1766 Temmeksestä tuli Limingan saarnahuonekunta ja kappeliseurakunnan oikeudet se sai 1796. Tyrnävän ensimmäinen kirkko valmistui 1647, mutta se sai väistyä jo 1664 uuden kirkon tieltä. Kirkko paloi 1865 ja sen tilalle rakennettiin F.W. Lüchowin suunnittelema puukirkko 1873. Myös Temmekselle rakennettiin oma kirkko 1767 Anders Louwetin johdolla. Kirkkoa laajennettiin 1800-luvun puolivälissä.[10] Seudun asukkaat saivat toimeentulonsa karjanhoidosta ja maanviljelystä. Pelto- ja niittyalaa lisättiin erityisesti 1800-luvulla kydönpolton ja suoviljelyn avulla. Temmeksellä toimeentuloa saatiin myös kalastuksesta. 1700-luvulla Temmeksellä alkoi uuttera pellonraivaus ja seuraavan vuosisadan lopulla käynnistettiin Akkonevan, Piispannevan ja Haapanevan kuivatukset. Temmesjoki oli pitkään tärkeä tervanuittoväylä, jonka varsilla poltettiin myös Temmeksellä tervaa.[10] Tyrnävä erotettiin Limingasta omaksi pitäjäksi 1899. Temmes erotettiin omaksi pitäjäksi samana vuonna.[10]

Porakaivoista veden mukana noussutta metaanikaasua käytettiin Tyrnävän Leppiojan taloissa yli 40 vuoden ajan aina 1960-luvulle saakka. Kaasu johdettiin letkuilla kaivojen päälle rakennetuista kaasukelloista talouskäyttöön. Kaasun lähteenä on Muhoksen suistomaa-aluemuodostuma ja sitä esiintyy myös Limingan Tupoksessa ja Muhoksella.[11][12][13][14]

Tyrnävä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyrnävällä asukkaita oli 1900-luvun alussa jo yli 3 000. Tuohon aikoihin perustettiin myös Tyrnävälle oma meijeri. Tyrnävän Osuusmeijeri oli aikoinaan Pohjois-Pohjanmaan suurin. Sen ohessa toimi myös mylly ja saha. Tyrnävällä toimi myös vuosina 1917–1955 nahkatehdas, jonka yhteydessä oli myös kenkätehdas.[15] Väestönkasvu jatkui yhä ja 1930-luvulla ylitettiin jo 4 000 asukkaan raja. Toisen maailmansodan jälkeen väestö alkoi vähentyä 1970-luvun puoliväliin, jolloin asukkaita oli enää n. 3000. Tuolloin väestökehitys alkoi kääntyä jälleen kasvuun ja 1985 asukkaita oli jo 3444. Siitä lähtien kunnan asukasluku on ollut nousussa.[10]

Temmes

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karjataloustuotteiden jalostamiseksi Temmeksen Kärsämän kylään perustettiin 1900-luvun alussa käsikäyttöinen, hevoskiertoinen meijeri, joka lopetti toimintansa vasta 1959. Meijerin rinnalla toimi myös mylly- ja sahaosuuskunta. Temmeksen asukasluku kasvoi hitaasti 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 1935 asukkaita oli 1182. Toisen maailmansodan jälkeen alkoi pitkä väestön vähenemisen kausi, joka päättyi vasta 1980-luvun alussa. Vuonna 1985 asukkaita oli 663. Vuoteen 2001 mennessä kunnan väestömäärä oli noussut 700. Temmeksen asutus oli keskittynyt Temmesjoen tuntumaan. Taajamia ei ollut lainkaan. Suurin kylä Temmeksellä oli Meijerinkylä, jossa olivat pitäjän tärkeimmät palvelut. Eteläisen erillisalueen keskus on Kärsämän kylä, kaakkoisella erillisalueella ei sen sijaan ollut asutusta lainkaan. Temmes oli pinta-alaltaan Pohjois-Pohjanmaan pienin kunta.[10]

Kuntaliitos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Temmeksen kunta liitettiin pääosin Tyrnävän kuntaan 1. tammikuuta 2001. Temmeksen erilliset enklaavialueet liitettiin Liminkaan, Lumijokeen ja Rantsilaan eli nykyiseen Siikalatvaan.[16]

Tyrnäväläiset perunat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyrnävän tärkein tuote on peruna. Tyrnävällä on paljon siemenperunantuotantoa. Alueella toimiva yrityksiä ovat muun muassa Pohjoisen Kantaperuna Oy ja Suomen Siemenperunakeskus Oy. Ruokaperunaa tuottavat Perunakauppa Luonnosta Oy ja Matinollin Peruna Oy. Perunaa vie Sadokas Export Oy. Perunaa jatkojalostaa Shaman Spirits Oy Ltd, joka valmistaa viinatuotteita, kuten peruna- ja puolukkaviinaa. Syksyisin Tyrnävällä järjestetään perinteiset Tyrnävän Perunamarkkinat, ja keväisin kevät- ja siemenperunamarkkinat.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Tyrnävän väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 3 900
1985
  
 4 117
1990
  
 4 387
1995
  
 4 787
2000
  
 5 035
2005
  
 5 732
2010
  
 6 416
2015
  
 6 793
2020
  
 6 639
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyrnävän lakeutta.

Tyrnävä on luode-kaakkoissuunnassa pitkänomainen kunta, joka ulottuu Limingan lakeuksilta Pelson suoalueelle saakka. Kallioperä on pohjoisessa Muhoksen muodostumaan kuuluva jotunista hiekkakiveä, etelässä ja kaakossa on pääasiassa graniittia ja migmatiittia. Kallioperä on lähes kaikkialla paksujen maakerrosten peitossa, maaperän ollessa pääasiassa hiekkaa ja hietaa. Moreenia on eniten kunnan kaakkoisosassa, jossa se muodostaa harjanteita. Jokien varsilla on paksuja savikerroksia. Kangasmaita elävöittävät paikoin luode-kaakkoissuuntaiset moreeniselänteet, joita on eniten alueen lounaisosassa. Kallioperän tasaisuuden ja maakerrosten paksuuden vuoksi korkeuserot ovat kunnan alueella vähäiset. Maasto viettää kaakosta luoteeseen. Limingan rajan läheisyydessä maanpinta on 10 metrin korkeudella, mutta kaakkoisosassa jo 100 metrin tuntumassa.[10]

Vesistöjä Tyrnävän alueella on vähän. Kirkonkylän halki virtaa Tyrnävänjoki, jonka yläjuoksulla on pieniä koskia. Hieman pohjoisempana virtaa Ängeslevänjoki. Tyrnävän- ja Ängeslevänjoet ovat varsin vähävetisiä, mutta virtaavat paikoin jyrkkärinteisissä ja syvissä uomissa. Temmesjoki halkoo Temmeksen kylää, jonka eteläpuolella siihen liittyy lännestä Joutsenoja. Joet virtaavat kaakosta luoteeseen kohti Liminganlahtea. Tyrnävän ainoa järvi on Suutarinjärvi, joka sijaitsee noin 20 kilometriä kirkonkylästä kaakkoon.[10]

Tyrnävän länsi- ja pohjoisosassa leviävät Limingan niittyalueeseen kuuluvat pellot, jotka peittävät neljänneksen kunnan pinta-alasta. Niittyalueen ulkopuoliset metsämaat ovat laajoilla alueilla soistuneet. Suurimmat suot ovat Saarisuo, Isosuo, Lintusuo, Haisuräme, Pelsonneva, Jauranneva, Kuprukkaneva ja Suuri Veneneva.[10]

Kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokisilta, Keskikylä, Kirkonkylä, Kolmikanta, Korvenkylä, Markkuu, Murto, Ojakylä, Parras, Suutarinkylä, Temmes, Ylipää, Ängeslevä.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Tyrnävällä oli 6 730 asukasta, joista 4 805 asui taajamissa, 1 899 haja-asutusalueilla ja 26:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Tyrnävän taajama-aste on 71,7 %.[18] Tyrnävän taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[19]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Tyrnävän kirkonkylä 3 137
2 Murto* 1 428
3 Meijerinkylä 240

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Murron taajama sijaitsee pääosin Tyrnävällä, mutta pieniltä osin myös Kempeleessä.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Tyrnävällä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Tyrnävän rauhanyhdistys on yksi vanhimmista vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen rauhanyhdistyksistä. Siihen kuuluu 350 yli 15-vuotiasta jäsentä. Rauhanyhdistyksen toimintaan osallistuu 550 lasta.[21]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tyrnävän alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.[22]

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Tyrnävän kunnan nykyisellä alueella.[20]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seututie 827 on kunnan yleisimpiä pääliikenneväyliä. Se haarautuu valtatieltä 4 (E75)Limingan Ala-Temmekseltä Vaaranmaantie-nimisenä tienä Tyrnävän kunnanrajalle saakka, jolloin nimi muuttuu Mäläskänsuoraksi. Tie kulkee kirkonkylän ja Ängeslevän kylän halki valtatie 22:lle Muhoksen Sosoon. Toinen pääväylä on yhdystie 8240, joka lähtee Limingan Tupoksesta. Tie kulkee kirkonkylälle ja jatkuu siitä eteenpäin Muhoksen Kylmälänkylälle asti.

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja tyrnäväläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyrnävän pesäpallokenttä.

Tyrnävä tunnetaan urheilussa erityisesti Tyrnävän Tempauksesta. Se on tyrnäväläinen urheiluseura, jonka naisten pesäpallon edustusjoukkue on pelannut useita vuosia pääsarjatasolla Superpesiksessä. Tyrnävän Palloseura pelaa salibandyn miesten kakkosdivisioonassa kaudella 2016–2017. Suomen ensimmäiset yleiset hiihtokilpailut järjestettiin Tyrnävällä 23. maaliskuuta 1879. Hiihtäjäisistä muodostui vuosittaiset ja niihin osallistui Suomen parhaita hiihtäjiä. Hiihtäjäpatsas kirkonkylällä paljastettiin kisojen satavuotisjuhlassa 1979.[23]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Tyrnävä Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  7. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 8.8.2023.
  8. ↑ Syntyneitä lapsia per nainen vuosina 2004-2008 Iltalehti.
  9. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 175. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  10. ↑ a b c d e f g h i j Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5
  11. ↑ Tyrnävä on kuin Texas
  12. ↑ Tyrnävän peltojen alla kuplivan maakaasun hyödyntäminen halutaan selvittää, Kaleva 7.8.2016
  13. ↑ Onko Suomessa naftaa? Tyrnävän Lassilan kaasu uuden tutkimuksen valossa, Suomen Kuvalehti, 27.11.1937, nro 48, s. 26, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  14. ↑ Uskotte tai ette: Tyrnävällä keitetään kaasulla joka tulee ilmaiseksi maasta, Suomen Kuvalehti, 01.09.1934, nro 36, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  15. ↑ Pohjois­-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 Tyrnävä (pdf) pohjois-pohjanmaa.fi. Viitattu 11.9.2022.
  16. ↑ Tyrnävä Ympäristöhallinto. Viitattu 2.10.2010.
  17. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
  18. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  19. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  20. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  21. ↑ Tyrnävän Rauhanyhdistys Ry tyrnavanrauhanyhdistys.fi. Viitattu 23.1.2021.
  22. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  23. ↑ Hiihtäjäiset KirjastoVirma. Arkistoitu 18.8.2016. Viitattu 25.3.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]