Tyrnikärpänen | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Kaksisiipiset Diptera |
Alalahko: | Kärpäset Brachycera |
Osalahko: | Muscomorpha |
Heimo: | Hedelmäkärpäset Tephritidae |
Suku: | Rhagoletis |
Laji: | batava |
Kaksiosainen nimi | |
Rhagoletis batava |
|
Synonyymit | |
Rhagoletis obscuriosa |
|
Katso myös | |
Tyrnikärpänen (Rhagoletis batava) kuuluu hedelmäkärpästen heimoon ja Rhagoletis sukuun. Se on Suomessa vielä melko harvinainen, mutta sitä on havaittu jo muutamalla paikkakunnissa eli se on tulokaslaji Suomeen. Tyrnikärpänen on merkittävä tyrnin marjojen tuholainen. Laji on levinnyt viime vuosina idästä päin suurimpaan osaan Euroopan maista. Tyrnikärpäsen valkoinen toukka syö marjan hedelmälihan, jolloin tuhon huomaa selvimmin pensaassa roikkuvista tyhjistä marjan kuorista.
Aikuinen tyrnikärpänen on noin 5 mm pitkä kirjavasiipinen hyönteinen. Tyrnikärpänen munii kypsymisensä aloittaneeseen tyrnin marjaan, jossa muna kehittyy marjan sisällä noin 6 mm:n pituiseksi vaaleaksi toukaksi syömällä hedelmälihaa 3–4 viikon ajan. Tämän jälkeen toukka pudottautuu maahan pensaan juurelle. Toukka kaivautuu maahan muutaman sentin syvyyteen pensaan alle ja koteloituu talvehtimaan. Tyrnikärpänen kotelo on väriltään kellertävä ja kooltaan 3–4 mm:n pituinen sylinteri. Aikuinen kärpänen kuoriutuu seuraavana kesänä ja on valmis paritteluun noin viikon päästä kuoriutumisesta.
Tyrnikärpästä on torjuttu Venäjällä organofosfaatteihin kuuluvalla pirimifossi-metyylia (C11H20N3O3PS) sisältävällä torjunta-aineella. Tyrnikärpäsen torjuntaan on käytetty myös avermektiineja sisältävää tehoainetta. Venäjällä on havaittu biologisessa torjunnassa Opius rhagoleticollis –nimisen hedelmäkärpästen loisen verottavan luontaisesti tyrnikärpäspopulaation kokoa.