Työmuisti

Tämä artikkeli käsittelee ihmisen muistia. Työmuisti tarkoittaa myös tietokoneen keskusmuistia, käyttömuistia.

Työmuisti on muisti, joka tallentaa lyhytkestoisesti tietoa samalla kun aivot muokkaavat sitä.[1] Tieto tulee työmuistin työstettäväksi aistimuistista. Työmuisti pitää asioita mielessä vain muutamia sekunteja. Työmuistista asia voi tallentua säilömuistiin, jossa olevat asiat voidaan muistaa pysyvästi.[2] Jollei tietoa kerrata aktiivisesti, se katoaa muutamissa sekunneissa. Työmuistin toiminta liittyy läheisesti tarkkaavaisuuteen. Tiedon lyhytaikaisen taltioinnin lisäksi työmuistin tehtäviin kuuluu muistissa olevan tiedon käsittely.[3]

Perinteisesti työmuistin kooksi on määritelty 7±2 toisiinsa liittymätöntä mieltämisyksikköä, mutta tutkimusten mukaan todellinen koko on 4.[4] Ihmisen työmuisti pystyy vastaanottamaan 40-60 bittiä tietoa sekunnissa. Tämä vastaa lyhyttä lausetta.[5]

Työmuisti koostuu aivosolujen yhteistyöstä ja perustuu hermosolujen toiminnan hetkelliseen tahdistumiseen. Sanamuistista vastaava aivojen etuotsalohkon alaosa pitää tiedon muistissa ja näkömuistista vastaava yläosa työstää sitä. Työmuistin suorituskyky riippuu pitkälti geeneistä. Sen yksilöllinen kapasiteetti näkyy eroina aivoalueiden vuorovaikutuksessa.[6]

Baddeleyn ja Hitchin työmuistimalli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baddeleyn ja Hitchin työmuistimalli (1974) koostuu keskusyksiköstä ja kahdesta alayksiköstä. Keskusyksikkö ohjaa tarkkaavaisuutta ja koordinoi tiedon hallintaa ja varastointia alayksiköissä. Alayksiköt ovat fonologinen kehä ja visuospatiaalinen muistilehtiö.

  • Fonologinen kehä koostuu taltiosta jossa verbaalinen tieto säilyy muutamia sekunteja, sekä kertausjärjestelmästä, jonka avulla tietoa ylläpidetään mielessä äänettömästi toistamalla.
  • Visuospatiaalinen muistilehtiö ylläpitää tietoa objektien ominaisuuksista, paikasta näkökentässä ja objektien välisistä avaruudellisista suhteista.

Mallia on myöhemmin täydennetty episodisella taltiolla, joka yhdistää edellä mainituista alayksiköistä ja pitkäkestoisesta muistista tulevaa informaatiota ymmärrettäviksi tapahtumiksi.

Cowanin työmuistimalli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cowanin mallissa työmuisti on se osa säilömuistia, johon tarkkaavaisuus kohdistuu.

Yhteys älykkyyteen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työmuisti on voimakkaasti yhteydessä älykkyyteen. Kun se on muuttujana, erään tutkimuksen mukaan mentaalinen nopeus ja huomion kontrolli eivät olleet yhteydessä älykkyyteen, vaan nimenomaan yksinkertainen lyhytkestoinen muisti.[7] Kyseessä saattaa olla kyky samanaikaisesti prosessoida ja tallentaa asioita. Sen heikkous voi haitata monimutkaista ajattelua. Muisti on yhteydessä luetun ymmärtämiseen jopa matemaattisesti samankykyisten ihmisten kesken. Joissain tutkimuksissa työmuisti on vahvemmin yhteydessä älykkyyteen kuin lyhytkestoinen muisti.[8]

Oregonin yliopiston tutkimuksessa (joustava) älykkyys korreloi voimakkaasti (r=0,66) sen kanssa, montako objektia henkilön lyhytkestoiseen muistiin mahtui, muttei sen kanssa (r=-0,05), miten tarkasti hän muisti niiden (kuva)objektien yksityiskohdat.[9][10]

Sekä älykkyys että työmuisti tai lyhytkestoinen muisti ennustavat hyvin opintomenestystä. Niiden merkitys romahtaa, jos muuttujaksi otetaan myös aiempi osaaminen. Tätä näytti selittävän se, että älykkyys vaikuttaa varhaiseen oppimiseen.[11]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ työmuisti. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ Muistin toiminta Muistiliitto. Viitattu 2.4.2018.
  3. ↑ Hämäläinen, Laine, Aaltonen & Revonsuo: Mieli ja Aivot. Kognitiivisen neurotieteen oppikirja (2006). 212–217
  4. ↑ http://www.psykonet.fi/perustutkinto/virtuaaliopetustarjonta/kognitiivisen-psykologian-ja-neuropsykologian-perusteet-12/151112.pdf[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Pertti Mustajoki: Syömisen sietämätön automaattisuus Pertti Mustajoki - Blogi. 24.4.2019. Viitattu 1.10.2020.
  6. ↑ Kirsi Heikkinen: Työmuisti tekee terävän Tiede. 10/2010. Viitattu 2.4.2018.
  7. ↑ Roberto Coloma, Francisco J.Abada, Ángeles Quiroga, Pei Chun Shih, Carmen Flores-Mendoza: Working memory and intelligence are highly related constructs, but why? Intelligence, marras-joulukuu 2008, 36. vsk, nro 6, s. 584-606. Artikkelin verkkoversio.
  8. ↑ Intelligence And Memory encyclopedia.com. Viitattu 17.12.2022.
  9. ↑ Quantity, not quality: The relationship between fluid intelligence and working memory capacity. Psychonomic Bulletin & Review, lokakuu 2010, 17. vsk, nro 5, s. 673-9. doi:10.3758/17.5.673 Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ Clarity in short-term memory shows no link with IQ Oregonin yliopisto.
  11. ↑ Wolfgang Schneider ja Frank Nikla: Intelligence and Verbal Short-Term Memory/Working Memory: Their Interrelationships from Childhood to Young Adulthood and Their Impact on Academic Achievement. J Intell., kesäkuu 2017, 5. vsk, nro 2. PubMed:31162417 doi:10.3390/jintelligence5020026 ISSN 2079-3200 Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.