Tähtikaniinikala
| Tähtikaniinikala | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Alaluokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Heimo: | Kaniinikalat Siganidae |
| Suku: | Siganus |
| Laji: | sutor |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Siganus sutor |
|
| Katso myös | |
Tähtikaniinikala[2] (Siganus sutor) on kaniinikalojen (Siganidae) heimoon kuuluva meri- ja murtovesissä elävä kalalaji. Sen kuvasi tieteelle Achille Valenciennes vuonna 1835.[3]
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tähtikaniinikala kasvaa yleensä noin 30 senttimetrin mittaiseksi ja korkeintaan 45 senttimetrin mittaiseksi. Selkäevässä on 13–14 piikkiruotoa ja kymmenen nivelruotoa, peräevässä seitsemän piikkiruotoa ja 9–10 nivelruotoa.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähtikaniinikalaa tavataan Intian valtamerellä Afrikasta ja Aasiasta.[4] Lajin elinympäristöä ovat matalat rannikkovedet ja riutat.[3] Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut tähtikaniinikalan elinvoimaiseksi lajiksi.[1]
Ravinto ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähtikaniinikala on suurimmaksi osaksi kasvissyöjä. Se käyttää ravinnokseen pääasiassa makroleviä.[5] Laji elää pienissä parvissa korkeintaan 20 metrin syvyydessä. Tähtikaniinikala voi elää korkeintaan kolme vuotta.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Yahya, S., Borsa, P., Jiddawi, N., Carpenter, K.E., Obota, C. & Smith-Vaniz, W.F.: Siganus sutor IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 102. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0
- ↑ a b c d Siganus sutor (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 6.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Countries of Siganus sutor FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 6.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Prisca Mziray ja Ismael Aaron Kimirei: Bioaccumulation of heavy metals in marine fishes (Siganus sutor, Lethrinus harak, and Rastrelliger kanagurta) from Dar es Salaam Tanzania. Regional Studies in Marine Science, 1.9.2016, nro 7, s. 72–80. doi:10.1016/j.rsma.2016.05.014 ISSN 2352-4855 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)