Töregene-kaanitar

Töregene-katunin hallintokaudella Kaukasuksella lyöty raha, jonka kääntöpuolella lukee hänen nimensä.

Töregene-kaanitar (katun), Doregene-Qatun (k. 1246) oli naimaani-heimoon kuuluva prinsessa,^[1] joka hallitsi Mongolivaltakuntaa sijaishallitsijana miehensä Ögödei-suurkaanin kuolemasta vuonna 1241 poikansa Güyükin suurkaaniksi valintaan asti vuonna 1246.

Avioliitto ja perhe

Hänen ensimmäinen miehensä oli merkiitti-prinssi Qudu^[1] (k. 1217). Kun Tšingis-kaani valloitti merkiitit vuonna 1204, hän antoi Töregenen pojalleen Ögedeille toiseksi vaimoksi, koska tällä ja ensimmäisellä vaimolla Boraqtšinilla ei ollut eloonjääneitä lapsia. Töregene synnytti viisi poikaa: Güyük, Kötän (Godan-kaani), Kötšü, Qaratšar ja Qaši (Kaidu-kaanin isä).

Töregene oli häikäilemätön, mutta tehokas vallankäyttäjä yhteiskunnassa, joka perinteisesti oli miesten hallitsema.^[2] Persialainen aikalaishistorioitsija Rashid ad-Din kuvailee häntä erittäin hallitsevaksi ja ei kovin kauniiksi. Töregene halusi Güyükin suurkaaniksi jo Ögödein eläessä, kun taas Ögödei nimitti seuraajakseen pojanpoikansa Širamunin (äiti joko Qadaqach tai ). On arveltu, että Töregene rohkaisi Ögödein juopottelemaan, mikä johti tämän alkoholismiin ja kuolemaan. Joidenkin huhujen mukaan Töregene jopa myrkytti Ögödein.

Kaanittarena

Töregenen hallintokauteen ei suhtauduta nykylähteissä myönteisesti, mutta nämä ovat kiinalaisia ​​ja siten käytännössä mongolien vihollisten tai valloitetun alamaisten kirjoittamia. Vaikka hänen tunnustetaan olleen erittäin älykäs, terävä ja poliittisilta taidoiltaan pätevä, hänen ankaraa verotuspolitiikkaansa kritisoidaan erityisesti. Se sisälsi veronkeruun yksityistämisen, jolloin veronkantajat pystyivät pitämään etukäteen sovitun summan ylittävän määrän valvonnassaan olevilla alueilla. Tulot kasvoivat korruption ja maanviljelijöiden ylirasituksen kustannuksella.^[1]

Muuta kritiikkiä on kohdistettu hänen (väitettyyn) halukkuutensa kuunnella liikaa lähellä olevia muslimineuvonantajia (erityisesti persialaista orjaa nimeltä Fatima) ja hänen toimiinsa poistaa kaikki esteet poikansa suurkaaniksi tulemisen tieltä, kuten tarpeeton viivyttely seuraavan suurkaanin vaalin suhteen. Töregene edisti myös diplomaattisia suhteita eri ruhtinaiden kanssa ja jakoi ylellisiä lahjoja kasvattaakseen poikansa tukijoukkoa. Tämän prosessin hän pystyi toteuttamaan viivyttelytaktiikkansa ja verotuspolitiikkansa ansiosta. Hän lienee kuollut onnellisena vuonna 1246 pian sen jälkeen, kun hänen poijastaan ​​Güyükista oli vihdoin tullut suurkaani.^[1]

Lähteet

1. Mark Cartwright: Women in the Mongol Empire World History Encyclopedia. Viitattu 5.7.2023. (englanniksi)
2. Marika Kataja: Naisia, jotka saattoivat olla täysiä paskiaisia, mutta jotka muuttivat maailmaa – Maria Pettersson kokosi jännittäviä naiskohtaloita merirosvopäälliköistä miekkamestareihin ja matemaatikkoihin Yle. 2020. Viitattu 3.4.2021.

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.