ULA

Tämä artikkeli käsittelee radiotaajuusaluetta. ULA voi tarkoittaa myös United Launch Alliancea.

ULA (fm-alue, engl. FM broadcast band, FM -lähetystoiminta-alue) on radiotaajuusalue taajuusmoduloidulle (engl. frequency modulation, FM) yleisradiotoiminnalle.

ULA on lyhenne ultralyhyistä radioaalloista (Ultralyhyet aallot). Yleismaailmallisemmin kyseessä on 'radiotaajuusalue taajuusmoduloidulle yleisradiotoiminnalle' (engl. FM broadcast band, FM -lähetystoiminta-alue). Taajuusmoduloitua (FM) yleisradiotoimintaa ei kaikkialla kuitenkaan harjoiteta samalla radiotaajuusalueella, joskin kaikkialla FM-lähetykset sijoittuvat VHF-taajuusalueelle.

Taajuusalueesta ja lähetyksistä käytetään usein lyhenteitä FM-alue, FM-taajuus, FM-lähetys, erotuksena AM-alueesta, jolla viitattaan yleisradiotoiminnan amplitudimoduloitujen (AM) keskipitkien (MW), pitkien (LW) ja lyhyiden (SW) aaltojen radiotaajuusalueisiin. Saksassa ULA:aa vastaavan taajuusalueen lyhenne on UKW (saks. Ultrakurzwelle) ja Venäjällä^lähde? UKV (ven. Ultrakratkie volny).

Taajuusmodulaatio ei sinänsä liity aallonpituuteen, vaikka ultralyhyiden aaltojen lähetyksiin viitataan FM:llä käytetyn modulaation mukaan. Samalla modulaatiolla on lähetetty myös edeltänyttä ja edeltävää taajuutta, OIRT-FM:ää, mikä Neuvostoliitossa asettui taajuuksille 65,84 MHz - 74,00 MHz, ja mikä on edelleen käytössä mm. Venäjän federaatiossa ja sitä laajemmin Ukrainassa. Myös Japanissa on 87,5 MHz:n - 108,0 MHz:n taajuusalueesta poikkeava ultralyhyiden aaltojen alue. OIRT-FM:n lisäksi Venäjän federaatiossa sekä Ukrainassa on käytössä myös tavanomainen 87,5 MHz:n - 108,0 MHz:n taajuusalue.

Yleisradiotoiminnan FM-taajuusalueita maailmalla

65.9 MHz – 74.0 MHz

Historiallinen OIRT FM on joidenkin Itä-Euroopan maiden käytössä nykyisen 87,5-108 MHz taajuusalueen rinnalla.

Venäjällä - ja muissa entisen OIRT-liiton itäisen Euroopan jäsenmaissa - taajuusmoduloidulle (FM) yleisradiotoiminnalle ultralyhyillä radioaalloilla oli aiemmin varattu taajuusalue 65,84 MHz–74,00 MHz. Taajuudet 76–100 MHz oli tuolloin varattu television käyttöön.

1990-luvulta alkaen yleisradiotoiminnan FM-lähetyksille on varattu taajuusalue länsimaiden tapaan. Vuonna 1993 OIRT sulautui Euroopan yleisradiounioniin (EBU) ^[1].

OIRT FM (65.9 MHz – 74.0 MHz) -taajuusaluetta käyttävät edelleen (v. 2021) ainakin:

Valko-Venäjä^[2]
Venäjä (mukaan lukien Kaliningrad)^[2]
Moldova^[2]
Ukraina^[2]
Liettua
Turkmenistan

76 MHz - 90 MHz

Japani^[3]

76 MHz – 108 MHz

Brasilia^[4]

87,5 - 108 MHz

87,5-108 MHz radiotaajuusalue FM-radiolähetyksiä varten on käytössä Euroopassa, Afrikassa ja Australiassa. ^[5] (VHF- taajuusalueen kaista II)

88 - 108 MHz

Uusi-Seelanti^[3]

Amerikoissa^selvennä

Suomessa

Taajuusmoduloidut koelähetykset aloitettiin Suomessa vuonna 1951 Helsingin olympiastadionin tornista, mutta tuotannollisen verkon laajentaminen ULA-lähettimin alkoi toden teolla vasta vuonna 1953^[6].

Kotimaan lähetystoiminnassa ULA-taajuusalueen FM-lähetykset käytännössä syrjäyttivät muilla radiotaajuusalueilla tapahtuneen amplitudimoduloidun (AM) lähetystoiminnan 1960-luvun aikana ja stereofoniset FM-lähetykset alkoivat Suomessa vuonna 1967^[6]. Vastaanottajia Yleisradio tuki stereovastaanottimen säätämiseksi stereotestillä.

ULA-taajuusalueen ja taajuusmodulaation (FM) käyttöönottoa edeltäneenä aikana kotimaahan ja ulkomaille suunnatut yleisradiolähetykset lähetettiin pitkillä aalloilla (LW, long wave, 153–kHz 271 kHz) ja keskipitkillä aalloilla (MW, medium wave, 522–1 611 kHz) amplitudimoduloituina eli AM-lähetyksinä.

"Ultralyhyet aallot" ovat osa VHF-taajuusaluetta. Vuonna 1963 ULA-taajuusalueella tarkoitettiin aallonpituuksia välillä 10 metriä - 1 metriä eli 30 MHz -300 MHz.^[7]

Suomessa ULA-aaltojen käytöstä määrätään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella, joista viimeinen on annettu 23. kesäkuuta 2010 voimaan astuvaksi 1. elokuuta 2010 alkaen. Siinä yleisradioasemien taajuudet on määritelty radiotaajuuksien käyttösuunnitelman perusteella kymmenessä taajuuskokonaisuudessa, minkä lisäksi on määrätty alueellisen ja paikallisen toimiluvanvaraisen radiotoiminnan käyttämät taajuudet.^[8]

Jakelutekniikan verkon kehityksessä on keskimääräistä pienempiä lähetysasemia poistettu käytöstä, lähetystehoja lisätty sekä muutettu yksikanavaiset monofoniset lähetykset kaksikanavaisiksi stereofonisiksi lähetyksiksi.

Katso myös

Lähteet

Ilmonen, Kari: Yleisradion historia. 3. osa, 1926-1996 : tekniikka, kaiken perusta. Helsinki: Yle, 1996. ISBN 951-43-0715-1
Ula-yleisradio. Helsinki: Yleisradio, 1953.
Sainio, K. S.: Yleisradion uudet ULA-lähettimet. Helsinki: Yleisradio, 1953.

Viitteet

↑ Muistathan: Eurovision laulukilpailu 1992 viisukuppila.fi. Viitattu 4.10.2021.
↑ ^a ^b ^c ^d European Radio Map: Russia, Belarus, Ukraine, Moldova radiomap.eu. Viitattu 4.10.2021.
↑ ^a ^b Band expanders in imported vehicles rsm.govt.nz. Viitattu 4.10.2021.
↑ EBC inaugura uso da banda estendida FM telesintese.com.br. Viitattu 4.10.2021.
↑ Broadcasting transmitter (apparatus) licences acma.gov.au. Viitattu 4.10.2021.
↑ ^a ^b https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/11/ylen-vuosikymmenet
↑ Wiio, Osmo A., Somerikko, Unto V.: Nuorten Radiokirja. Helsinki: Tekniikan Maailma, 1963
↑ Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen 4 ja 5 §:n muuttamisesta (670/2010) Finlex. Viitattu 30.12.2011.

Aiheesta muualla

ULA-radiolähetysten kuuluvuusalueet ja lähetystaajuudet Suomessa (Arkistoitu – Internet Archive)
Kun ULA-lähetykset saapuivat Suomeen (Arkistoitu – Internet Archive)
Yle Elävä arkisto: Markus-setä kuuluttaa ULA-radiossa

Radio

ITU-radiotaajuusalueet	ELF SLF ULF VLF LF MF HF VHF UHF SHF EHF THF
AM-alueet	SW ('lyhyet aallot') MW ('keskipitkät aallot') LW ('pitkät aallot')
FM-alueet	ULA (ultralyhyet aallot)
Modulaatiot	Amplitudimodulaatio (AM) Taajuusmodulaatio (FM)
Muuta	Aallonpituus DAB (digiradiotekn.) DRM (digiradiotekn.) Radioaalto Radiotaajuusalueet