USS Capps
| USS Capps | |
|---|---|
_underway_at_sea,_circa_in_the_1970s.jpg) |
|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Gulf Shipbuilding Corporation, Chickasaw, Alabama |
| Kölinlasku | 12. kesäkuuta 1941 |
| Laskettu vesille | 31. toukokuuta 1942 |
| Palveluskäyttöön | 23. kesäkuuta 1943 |
| Loppuvaihe | siirretty Espanjalle |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 2 050 t |
| Pituus | 114,7 m |
| Leveys | 12,1 m |
| Syväys | 5,4 m |
| Koneteho | 60 000 shp (45 MW) |
| Nopeus | 35 solmua |
| Miehistöä | 319 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
5 × 5"/38 tykkiä 4 × 40 mm ilmatorjuntatykkiä 4 × 20 mm ilmatorjuntatykkiä 10 × 21" torpedoputkea 6 × syvyyspomminheitintä 2 × syvyyspommikiskoa |
USS Capps (runkonumero DD-550) oli Yhdysvaltain laivaston vuonna 1942 vesillelaskettu Fletcher-luokan hävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Fletcher-luokka
Alus tilattiin Gulf Shipbuilding Corporationilta Chickasawista Alabamasta, missä köli laskettiin 12. kesäkuuta 1941. Alus laskettiin vesille 31. toukokuuta 1942 kumminaan rouva C. G. Stokes ja otettiin palvelukseen 23. kesäkuuta 1943 ensimmäisenä päällikkönään B. E. S. Trippensee.[1][2]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palvelukseenotettaessa alus liitettiin Atlantin laivastoon. Alus lähti 7. syyskuuta 1943 New Yorkista saattueen mukana Scapa Flow'hun, jonne se saapui 17. syyskuuta aloittaen harjoitukset Britannian Kotilaivaston mukana. Alus lähti Scapa Flow'sta operaatio Leaderiin suojaten USS Rangeria, joka oli kontra-amiraali Hustvedtin lippulaiva. Operaation tarkoituksena oli iskeä Bodon edustan meriliikenteeseen. Operaation tehtävänä oli haitata hiilen ja rautamalmin kuljetusta Saksaan. Ensimmäisen aallon kaksikymmentä Dauntlessia ja kahdeksan niitä suojannutta Wildcatiä nousi Rangerilta 4. lokakuuta ennen sarastusta. Hyökkäyksessä upotettiin muutama rahtialus ja menetettiin kaksi lentokonetta. Tuntia myöhemmin hyökkäsi toisen aallon kymmenen Avengeria ja kuusi Wildcatiä upottane vielä pari alusta menettäen kuitenkin kolme lentokonetta.[3] Alus palasi osaston mukana Scapa Flow'hun.[1]
Alus lähti 7. lokakuuta kolmen muun hävittäjän kanssa Gibraltarille, mistä ne suojasivat kaksi taistelulaivaa ja kaksi lentotukialusta takaisin Scapa Flow'hun. Alus suojasi Murmanskista matkannutta saattuetta 29. lokakuuta-8. marraskuuta operaatiossa FR.[1] Alus suojasi vara-amiraali Mooren komentamaa kaukosuojausosastoa, johon kuuluivat HMS Anson ja HMS Jamaica sekä niitä suojanneet hävittäjät HMS Onslow, HMS Venus, USS Hobson ja Capps.[4]
Alus lähti 22. marraskuuta 1943 Scapa Flow'sta Bostoniin, jonne se saapui 4. joulukuuta. Kaksikymmentä päivää myöhemmin alus jatkoi matkaansa New Orleansiin, missä se liittyi Pearl Harboriin lähtevään joukkojenkuljetussaattueeseen. Alus saapui saattueen mukana Havaijille 20. tammikuuta 1944. Suojaten toista saattuetta alus jatkoi matkaansa Funafutille, jossa se aloitti partioinnin Tarawan, Makinin ja Kwajaleinin alueilla Marshallin saarten operaatioiden alkaessa.[1]
Alus palasi San Franciscoon konehuoneessa havaittujen vikojen korjaamiseksi. Korjausten päätyttyä alus palasi Majuron operaatioihin 23. huhtikuuta, jolloin se liitettiin alueelle koottuun saattaja, sukellusveneidentorjunta ja ilmatorjuntaosastoon. Saattuetehtävä vei toukokuussa aluksen Pearl Harboriin, mistä se palasi Eniwetokille 14. kesäkuuta.[1]
Eniwetokilla alus suojasi Mariaanien taisteluihin matkanneita saattueita kunnes se siirrettiin elokuussa Manukseen suojaamaan laivaston 3. huolto-osastoa läntisten Karoliinien operaatioissa. Alus suojasi lentotukialusosastoa, jonka koneet iskivät 25. marraskuuta Manilaan. Aluksen palvelus 3. laivastossa jatkui lähes vuoden loppuun. Alus oli 1. helmikuuta 1945 Ulithissa kouluttamassa joukkoja vedenalaisiin räjähdystehtäviin valmistauduttaessa Iwo Jiman maihinnousuun, jonne alus lähti 14. helmikuuta.[1]
Alus saapui 16. helmikuuta Iwo Jimalle osallistuen maihinnousua valmistelevaan tulivalmisteluun. Aluksen vedenalaisiin räjäytyksiin erikoistuneet tiimit laskettiin onnistuneesti maihin valmistelemaan varsinaista maihinnousua. Capps oli tulivalmisteluosastossa seuraavat kolme viikkoa kuluttaen yli 2 600 viiden tuuman kranaattia. Aluksen ilmatorjuntaosastot torjuivat lähes joka yö ilmahyökkäyksiä.[1]
Oltuaan vain kahdeksan vuorokautta levossa alus lähti Okinawan maihinnousuun suojaten saattuetukialuksia. Seuraavien 82 vuorokauden aikana ollen ainoastaan kuusi tuntia ankkurissa Kerama Rettossa alus läpäisi miinoitetun Nansei Shoton eteläpuolella, suojasi saattuetukialuksia, pelasti pudonneiden koneiden lentäjiä ja torjui hyökkääviä kamikazeja. Vaikka kamikaze räjähti 3. huhtikuuta 1945 kannella alus selvisi operaatioista naarmuitta.[1]
Alus määrättiin palaamaan Yhdysvaltoihin huollettavaksi ja se saapui San Pedroon Kaliforniaan 9. heinäkuuta. Alus poistettiin palveluksesta ja siirrettiin reserviin Long Beachissa 15. tammikuuta 1947. Alus lainattiin Espanjalle osana avustuspakettia (engl. Military Assistance Program) 15. toukokuuta 1957.[1]
Toledo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espanjan laivasto otti aluksen palvelukseen nimellä Toledo.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
- Woodman, Richard: Arctic Convoys 1941–1945. South Yorkshire, Englanti: Pen & Sword Maritime, 2007. ISBN 1-84415-611-7 (englanniksi)
- Morison, Samuel Eliot: History of Unites States Naval Operations in World War II Volume 10: The Atlantic Battle Won May 1943 - May 1945. Annapolis: Naval Institute Press, 2011. ISBN 978-1-59114-576-9 (englanniksi)