USS Nahant | |
---|---|
Aluksen vaiheet | |
Rakentaja | Harrison Loring, South Boston, Massachusetts |
Laskettu vesille | 7. lokakuuta 1862 |
Palveluskäyttöön | 29. joulukuuta 1862 |
Loppuvaihe | myyty 6. huhtikuuta 1904 |
Tekniset tiedot | |
Uppouma | 1 875 t |
Pituus | 60,96 m |
Leveys | 14,02 m |
Syväys | 3,2 m |
Nopeus | 5 solmua |
Miehistöä | 75 |
Aseistus | |
Aseistus |
1 × Dahlgren SB 15" -tykki 1 × Dahlgren SB 11" -tykki |
USS Nahant oli Yhdysvaltain laivaston Passaic-luokan monitori Yhdysvaltojen sisällissodassa pohjoisvaltioiden puolella.
Alus tilattiin Harrison Loringilta South Bostonista Massachusettsista. Alus laskettiin vesille 7. lokakuuta 1862 ja otettiin palvelukseen 29. joulukuuta päällikkönään John Downes.[1]
Alus liittyi Etelä-Atlantin sulkulaivastoon Port Royalin satamassa 20. helmikuuta 1863. Alus osallistui ensimmäiseen taistelutehtäväänsä tulitettaessa Fort McAllisteria 3. maaliskuuta. Reilua kuukautta myöhemmin huhtikuussa alus osallistui kontra-amiraali Du Pontin rohkeaan, mutta kohtalokkaaseen hyökkäykseen Charlestoniin.[1]
Ironcladit ylittivät Stono Barin ja tunkeutuivat Charlestonin satamaan 6. huhtikuuta, mutta sankka sumu pysäytti etenemisen. Aamun sarastettua merelle vievä vuoksi piti alukset liikkessä puoleenpäivään. Hieman jälkeen kolmen USS Weehawkenin tykit avasivat tulen Fort Sumteriin ja iltapäivän Du Pontin osaston alukset tulittivat konfederaation asemia linnakkeiden tykkien vastatessa tuleen.[1]
Pimeän uhatessa ja hyökkääjien kärsittyä vaurioita Du Pont irtautui taistelusta päättäen palata aamun sarastaessa. Kuitenkin alusten päällikköiden raportoitua alustensa kärsimistä vaurioista pakotti hänet luopumaan hyökkäyksestä. Taistelussa Nahantiin osui 36 kranaattia estäen tornin kääntämisen ja irrottaen suuren rautalevyn ohjaushytin sisältä surmaten ruorimiehen ja haavoittaen luotsia. Seuraavana päivänä alus sisaraluksineen vetäytyi Port Royaliin korjattaviksi.[1]
Tiedusteluraportien mukaan CSS Atlanta valmistautui hyökkäämään puisen saartoavalvovan USS Cimarronin kimppuun, joten Du Pont määräsi 10. kesäkuuta Weehawkenin ja Nahantin Wassawinsalmeen odottamaan konfederaation alusta. Hieman ennen aamunsarastusta Atlanta ja tykkivene CSS Isondaga ja CSS Resolute purjehtivat alas Wassawjokea saapuen salmeen hyökätäkseen suojaavien monitorien kimppuun.[1]
Atlantan avattua tulen, mutta alus ajoi pian tulenavauksen jälkeen karille. Pohjoisvaltioiden monitorit avasivat tulen vasta noin 200 jaardin päästä. Weehawken osui viidesti Atlantaan, jolloin konfederaation aluksella kaksi tykkiä tuhoutui, kaksi kolmesta luotsista haavoittui pahoin. Karilla olleen aluksen päällikkö kommodori William A. Webb oli pakotettu antautumaan ja sen saattajina olleet alukset pakenivat. Pphjoisvaltioiden hallinto lunasti Atlantan maksaen valtausrahat ja liittäen aluksen Pohjoisvaltioiden laivastoon.[1]
Heinäkuun alussa kontra-amiraali Dahlgrenin vastaanotettua Etelä-Atlantin saartolaivueen komentajuuden monitorit määrättiin Charlestoniin. Nahant sisaraluksineen tulitti 10. heinäkuuta konfederaation asemia Morris Islandilla tukien ja suojaten maavoimien maihinnousua. Tulituki jatkui lähes kahden kuukauden ajan, kunnes puolustautuneet konfederaation joukot joutuivat vetäytymään viimeisestä asemastaan Wagner-patterilta 6. syyskuuta.[1]
Alus jatkoi operaatioihin osallistumista Charlestonin alueella partioiden, valvoen saartoa ja tulittaen konfederaation rannikolla olleita asemia. Alus yhdessä Lehighin kanssa tuki 15. marraskuuta Morris Islandin Cumming's Pointissa olleita maajoukkoja niiden jouduttua illalla Fort Moultrien tykkien tuleen. Seuraavana päivänä huolimatta rannikkolinnakkeen kovasti tulesta alus avusti karille ajaneen Lehighin pelastustöissä.[1]
Nahant liittyi 2. helmikuuta 1865 Lehighin ja Passaicin muodostamaan osastoon tulittaakseen saarronmurtaja Prestoa, joka oli ajanut karille Fort Moutltrien tykkien alla. Kolmen taistelupäivän jälkeen hylky oli täysin tuhoutunut.[1]
Alus poistettiin palveluksesta 11. elokuuta Philadelphiassa. Ankkurissa ollessaan alus nimettiin uudelleen Atlakseksi 15. kesäkuuta 1869, mutta aiempi nimi palautettiin 10. elokuuta. Alus palautettiin palvelukseen 12. huhtikuuta 1898 League Islandilla, minkä jälkeen se matkasi New Yorkiin satamansuojausalukseksi Espanjan-Yhdysvaltain sodan ajaksi. Alus poistettiin lopullisesti palveluksesta League Islandilla, missä se makasi tämän jälkeen ankkurissa. Alus myytiin 6. huhtikuuta 1904 L. E. Huntille Melroseen Massachusettsiin.[1]
USS Passaic - USS Montauk - USS Nahant - USS Patapsco - USS Weehawken - USS Sangamon - USS Catskill - USS Nantucket - USS Lehigh - USS Camanche |
Edeltäjä: USS Monitor – Seuraaja: USS Roanoke |