Uki-e

Okumura Masanobu, Ryôgoku-bashi yûsuzumi uki-e kongen (’Nauttimassa illan viileydestä Ryôgokun sillalla'), 1745, 34,3 x 47 cm, Museum of Fine Arts, Boston.[1]
Utagawa Toyoharu, Sakaichō Fukiyachō Kaomise Yoshibai no Zu (’Teatterikorttelit kabukikauden avajaispäivän aamuna’), 1767–1773, 24,9 × 37,5 cm, Metropolitan Museum of Art, New York.[2]

Uki-e (jap. 浮絵, kirjaimellisesti ’kelluva kuva’), joskus myös kubomi-e (jap. 窪み絵) oli puupiirrospainokuvien genre japanilaisessa ukiyo-e-tyylisuunnassa Edo-kaudella. Uki-ella tarkoitetaan painokuvia, joissa käytettiin eurooppalaista perspektiiviä.[3]

Tieto perspektiivistä tuli Japaniin todennäköisesti kiinan kielelle käännetyistä eurooppalaisista perspektiiviä käsittelevistä teoksista.[3] Toisena mahdollisena lähteenä on pidetty eurooppalaisia painokuvia, jotka hollantilaiset kauppiaat toivat Dejiman kauppasatamaan.[4]

Okumura Masanobua (1686–1764) on pidetty ensimmäisenä ukiyo-e-suunnittelijana, joka käytti perspektiiviä painokuvissaan.[3][5] Varhaisissa uki-e-kuvissa esitetään rakennusten sisätiloja, Torii-koulukunnan töissä erityisesti kabuki-teatterissa.[3] Utagawa Toyoharu (1735–1814) kuvasi painokuvissaan kuuluisia maisemia, temppeleitä, teattereita ja teehuoneita.[6]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Harris, Frederick: Ukiyo-e: The Art of the Japanese Print. Tokyo: Tuttle Pub, 2010. ISBN 978-1-4629-0614-7
  • Marks, Andreas: Japanese Woodblock Prints: Artists, Publishers, and Masterworks, 1680–1900. Tokyo: Tuttle, 2010. ISBN 978-1-4629-0599-7

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Enjoying the Cool of the Evening at Ryôgoku Bridge, an Original Perspective Print (Ryôgoku-bashi yûsuzumi uki-e kongen) collections.mfa.org. Museum of Fine Arts. Viitattu 16.8.2021. (englanniksi)
  2. ↑ Sakaichō Fukiyachō Kaomise Yoshibai no Zu metmuseum.org. Metropolitan Museum of Art. Viitattu 16.8.2021. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d JAANUS / uki-e　浮絵 aisf.or.jp. Japanese Architecture and Art Net Users System. Viitattu 16.8.2021. (englanniksi)
  4. ↑ Harris 2010, s. 34–35.
  5. ↑ Marks 2010, s. 32–33.
  6. ↑ Marks 2010, s. 110–111.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]