Uniaika

Esi-isien henkiä esittävä kalliomaalaus Kakadun kansallispuistossa Pohjois-Australiassa.

Uniaika on Australian alkuperäiskansojen uskonnossa kaukainen ajanjakso, joka on kuitenkin läsnä heidän jokapäiväisessä elämässään. Uniaika selittää maailman, ympäristön ja ihmisten alkuperän sekä sen, miten elämä on järjestetty.[1]

Uniaikana maan alla nukkuneet yliluonnolliset olennot heräsivät ja alkoivat vaeltaa maan pinnalla. Ne muovasivat maan, loivat ihmiset ja opettivat näille kaikki alueella elämiseen tarvittavat taidot ja yhteiskunnan säännöt.[1]

Uniaika esittää pyhän kartan maasta ja auttaa selittämään Australian epätavallisen ympäristön piirteet ja erikoisimmat kohdat, jotka syntyivät Uniaikana. Australian myyteissä kerrotaan reiteistä, joita pitkin niiden keskushenkilöt kulkivat Uniaikana maan halki, ja näissä tarinoissa mainitut paikat ovat usein pyhiä.[1]

Uniaika selittää myös sen, kuinka elämä on järjestetty, kuten sosiaaliset tavat, klaanijärjestelmän ja keksinnöt. Se selittää myös rituaalit, joiden tehtävä on kanavoida Uniaika ihmisille, jotka voivat siten hyötyä sen voimista. Rituaalien avulla esi-isät saadaan tuotua nykyhetkeen. Uniajan sankarit, esi-isät ja nykyajan ihmiset muodostavat yhtenäisen verkon, joka tuo hyvinvointia ja onnellisuutta, kun kaikki sujuu hyvin eikä verkko repeä.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Smart, Ninian: Uskontojen maailma, s. 180–183. Otava, 2005. ISBN 951-1-18137-8

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]