Usko Kemppi

Usko Kemppi

Usko Urho Uljas Kemppi (vuoteen 1943 Hurmerinta, 12. helmikuuta 1907 Oripää – 13. toukokuuta 1994 Espoo) oli suomalainen säveltäjä, sanoittaja, kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja.^[1] Kempin monipuolinen kirjoitustyö käsitti niin lauluja, näytelmiä kuin elokuvakäsikirjoituksiakin.

Lapsuus

Usko Kempin isä, Kaarle Aksel Hurmerinta oli poliisimestari ja viranhoito vei perhettä lukemattomille asuinpaikkakunnille.^[1] Ensimmäinen muutto tapahtui Turkuun, kun Usko oli kolmen kuukauden ikäinen. Turku muodostuikin Uskon omien sanojen mukaan hänen elämänsä keskuspaikaksi. Isä oli poikaikäisenä ollut Uudenmaan pataljoonan soittokunnassa Helsingissä. Äiti, Emilia Amanda Nordqvist, soitti jonkin verran pianoa ja lauloi kuoroissa. Äidin isä oli hyvä viulisti ja lukkari-urkuri. Musikaalisuus tuli Usko Kempille molempien vanhempien kautta. Isä kirjoitteli sekä runoja että näytelmiä ja perusti näyttämön tai johti sellaista lähes kaikilla paikkakunnilla, joissa hoiti virkaansa. Uskon äiti näytteli Porissa Uskon syntymän aikoihin Kaarle Hurmerinnan näytelmässä Ensimmäinen perämies. Näin Usko Kempin teatterikiinnostuksen voi sanoa olevan kotoisin omasta perheestä.

Kiertolaisen elämää

Kun Usko Kemppi oli kahdenkymmenen ikäinen, hän oli asunut Oripäässä, Turussa, Helsingissä, Porissa, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Kajaanissa kahteen otteeseen, Kuopiossa, Viipurissa ja Naantalissa. Vuonna 1921 sai Kaarle Aksel Hurmerinta siirron Uudenkaupungin poliisimestariksi, ja siitä kaupungista tulikin Kempin omien sanojen mukaan hänen tärkein kaupunkinsa. ”Siellä oli hyvin korkealla sekä urheilu, voimistelu että musiikki. Kaikki minulle uusia asioita. Isä tietysti perusti Uuteenkaupunkiin näyttämön, jossa esitettiin suuriakin näytelmiä, ja niin jouduin parin vuoden ajan olemaan kuiskarinkopissa. Osasin näytelmiä melkein ulkoa, ja opin kirjoittamaan niitä. Tähän aikaan sain myös viulun, jonka harjoituksia voimistelun känsäkourat haittasivat.” Usko Kemppi muisti myös, että ”Uudessakaupungissa oli silloin kaksi puhallinorkesteria, melkoinen orkesteri ja koulun pieni orkesteri, laulukuoroja ja kaksi näyttämöä, joten kulttuurielämä oli niin pienellä paikkakunnalla erittäin vilkasta.” Uudenkaupungin Yhteislyseon orkesterissa Kemppi rakastui viulunsoittoon niin, että haaveena ollut sirkuksen taitovoimistelijan ura sai jäädä.

Säveltäminen alkaa

Usko Kempin ensimmäinen tanssikappale oli vuonna 1927 sävelletty ”Itämerivalssi”.^[1] Hän soitti nuorena miehenä useilla paikkakunnilla kahviloissa ja elokuvateattereissa. Talven 1927-1928 Kemppi esiintyi Raahessa. ”Siihen aikaan elokuvat olivat mykkiä, ja oli aikamoinen työ tehdä joka ohjelmaan uusi soitto-säestysohjelma!” Kun Kemppi istui Brondan taiteilijakahvilassa vuonna 1929 odotellen Turun junaa, hän tapasi Matti Jurvan ja Tatu Pekkarisen ja jäi illaksi odottamaan Rafael Ramstedtia. Turkuun hän ei sitten palannutkaan vaan hän jäi Brondalle kesään saakka. Ramstedtista tuli hänen paras ystävänsä, vaikka tämä oli häntä kaksi kertaa vanhempi. Usko antoi hänelle pari lauluaan, jotka Ramstedt lauloi Tanskassa levylle. ”En ollut aikonut säveltää mitään, mutta silloin alkoi Suomessa suuri gramofonivillitys, tuli matkagrammarit ja syntyi tuottajafirmoja.”

Tuohon aikaan tuli Kempin elämään mukaan Levytukku, ja silloin syntyivät muun muassa ”Tulipunaruusut”, ”Silmät tummat”, ”Pustan poika” ja ”Surullinen kuu”. Silloinen Usko Hurmerinta kirjoitti tekstejä myös ulkomaisiin iskelmiin. Laulajina olivat muun muassa Rafael Ramstedt, Matti Jurva, Heikki Tuominen, Ture Ara, Niilo Saarikko ja A. Aimo. Brondan aikana syntyi myös kymmeniä laadukkaita lyijykynäpiirroksia sen ajan eri alojen taiteilijoista, niistä jotka vierailivat kahvilassa. Usko Kempillä oli siihen aikaan jo runsaasti lauluja. Ajan tavan mukaan levy-yhtiöt eivät liiemmin tilittäneet palkkioita, joten rahaa tuli vähän. Silloin perustettiin Teosto. Usko oli eläessään Teoston vanhin jäsen. Vuosien kädenväännön jälkeen Teostosta tuli voimakas laulujen tekijöiden edunvalvoja. Turussa perustettiin ennen sotia ensimmäinen kokonaan kotimainen Sointu levy-yhtiö, jonka ohjelmistoa ja soittoja Usko Kemppi hoiti. Hänen piirtämänsä on levyjen Turun linnaa esittävä keskiöetiketti.

Usko Kemppi sotilaana

Turkulaisjoukoissa talvisodassa Kannaksella Laatokan Karjalassa erään kovan keskityksen aikana Kemppi istui suuren kiven takana ja kirjoitti aikansa kuluksi sanat ”Elämää juoksuhaudoissa”, johon sävelen oli tehnyt Itämeren laivaston venäläinen kapellimestari G. Dubriansky. Asemasotavaiheessa JR 14:llä oli oma kuoro, joka vieraili Turussa ja lähikaupungeissa. Kemppi sai komennuksen myös Ouluun tekemään laulukirjaa Korsusta korsuun. Kun Kempin joukko-osasto JR 14 sai komennuksen Petsamoon, syntyi piirroksia rakennuksista, jotka saksalaiset myöhemmin tuhosivat sekä tietysti lauluja. Petsamossa Kemppi haavoittui kaulaan. Toivuttuaan komennus vei hänet Kiestinki-Uhtualle, josta tapahtui kotiuttaminen.

Päätoimisena elokuvakäsikirjoittajana

Sodan jälkeen seurasi Usko Kempin elämässä kuukausipalkkainen työ Suomi-Filmissä. Jälkeä syntyi: satoja lyhytkuvia, yli kahdenkymmenen pitkän elokuvan käsikirjoitukset tai niihin osallistuminen sekä musiikki useisiin elokuviin. Usko Kemppi teki sekä käsikirjoituksen että musiikin muun muassa elokuviin Minä ja mieheni morsian ja Huhtikuu tulee. Käsikirjoituksen hän teki sellaisiin tunnettuihin elokuviin kuin Linnaisten vihreä kamari ja Nuori mylläri.^[2]

Usko Kemppi piti itseään mieluummin kirjailijana ja toimittajana kuin säveltäjänä, tänä aikana hän toimittikin yhtiön julkaisemaa Uutis-Aittaa. Suomi-Filmissä työskentelyä kesti lähes 10 vuotta. Sinä aikana yhtiö perusti vuonna 1950 Leijona-merkillä toimineen äänilevy-osaston, jonka taiteellisena johtajana oli Usko Kemppi. Osaston toimintaa kesti vuoteen 1953.

Näytelmäkirjoittaja

Usko Kemppi on kirjoittanut myös kokoillan satunäytelmiä. Saturuusun hengetär syntyi Kempin ollessa vain 17-vuotias. Näytelmä esitettiin Kansallisteatterissa vasta sodan aikoihin. Muita satunäytelmiä ovat Onnen-Matin mahtisanat ja Kultainen Lipas. Historiallisia laulunäytelmiä ovat Klassi ja merituult (Uudenkaupungin, Suomen ensimmäisen lasitehtaan ajoilta) sekä 1400-luvun Ulvilaan sijoittuva Lyylikki. Kempin tuotantoa ovat myös isovihan aikaan sijoittuva Sissinä lainavaatteissa ja Pyhän Trifonin aarre, joka on poikaseikkailu Petsamosta. Usko Kemppi kirjoitti myös runoja, ja oli mukana Nuoren Voiman Liitossa sekä kirjoitti lehtiartikkeleita niin kotimaisiin- kuin ulkomaisiinkin lehtiin, lapsille seikkailukirjoja ja novelleja.

Monipuolista musiikkia

Usko Kemppiä kiinnosti myös puhallinmusiikki, ja hän sävelsi kymmeniä marsseja, muun muassa ”Mannerheim-Ristin ritarien marssin” Artturi Leinosen sanoihin, ”Merestä nouseva Helsingin”, ”Urheilun juhlaa” ja ”Kevät marssii kaupunkiin”. Valsseja, joista Usko Kemppi erityisesti piti, on hänen kynästään lähtenyt monta kymmentä. ”Minulla on ollut tässä työssä kaksi täysin muusta tuotannosta erottuvaa, voimakasta aikakautta, marssi- ja valssikausi. Olin tehnyt kymmeniä marsseja ja kun tämä aikakauteni oli juuri kovimmillaan, satuin panemaan merkille, että itsenäisyyspäivien juhlissa ei orkesteri soittanut yhtään suomalaista valssia. Ja se antoi sysäyksen uuteen aikakauteen. Alkoi valssikausi.”

Taiteilijan monipuolinen tuotanto

Usko Kempin tuotanto on hämmästyttävän laaja. Teoston listoilta löytyy noin 1 300 nimikettä, joissa Usko Kemppi on ollut mukana joko säveltäjänä tai sanoittajana. Lopullinen lukumäärä on paljon suurempi sillä Usko Kempillä oli myös useita nimimerkkejä, kuten U. Kalanti, Kalle Kauko, U. Talka, Lasse Laurila, F. Voitto ja Salapuro. 1930-luvulla käyttivät niin säveltäjät, sanoittajat kuin laulajatkin runsaasti salanimiä, oopperalaulajat kun eivät kehdanneet levyttää iskelmiä omilla nimillään. Laulujen tekijänä hän esiintyy listoilla tietenkin myös nuoruuden aikaisella nimellään U. Hurmerinta. ”Tulipunaruusut” (alun perin ”Laulu tulipunaisesta ruususta”) lienee tunnetuin suomalainen yhteislaulu^lähde? ja siitä on tehty lukemattomia sovituksia. Usko Kempin kynästä on syntynyt uskomaton määrä ikivihreitä lauluja. Näitä ovat Tulipunaruusujen lisäksi muun muassa ”Vanhan merirosvon kapakassa”, ”Lennä mun lempeni laulu”, ”Vanha kulkuri”, ”Silmät tummat kuin yö”, ”Oli kevät oli kuu”, ”Lapsuuden pihapuu”, ”Erämaajärven mökki”, ”Kapakan pikkuinen Liisi” ja ”Ikävä”. Sanoituksista tunnetuimpia ovat ”Kodin kynttilät”, ”Elämää juoksuhaudoissa” ja ”Vesivehmaan jenkka”. Vuosina 1945-46 Kemppi sanoitti 7 Toivo Kärjen sävellystä, tunnetuimpina tango "Hiljaa soivat balalaikat" ja valssi "Kesäyön valssi".^[3] Kemppi myös suomensi ulkomaisia iskelmiä, muun muassa ”Sateenkaaren tuolla puolen” ja ”Kadun aurinkoisella puolella”.

Kemppi ja Lappi

Lapin laulut olivat Usko Kempille hänen tuotantonsa rakkaimmat. Niistä ”Kauniin Ingan laulu” oli hänen omasta mielestään kaunein. ”Minä harrastan reppuilua Lapin erämaissa ja jotta Lapin lauluihin saa tunnetta, täytyy tuntea itse voimakkaasti.” Tyttärenpoika Jukka-Jussi Palojärvi oli Uskolle hyvin läheinen ja usein mukana Lapin matkoilla. Valtavan laajan ja monipuolisen tuotannon aikaansaanut Usko Kemppi suhtautui varsin vaatimattomasti omiin saavutuksiinsa. ”Jouduin leikkiin mukaan, uskalsin tarjota omiakin kappaleita ja joukkoon putkahti muutama ikivihreä.” Usko Kempissä positiivinen ja kaikkea elämää kohtaan utelias elämänasenne ja valtava työtarmo yhdistyivät herkkään taiteilijaan ja vaatimattomaan luonteeseen.

Viimeiset vuodet

Kemppi menehtyi 87-vuotiaana espoolaisessa sairaalassa.^[4] Hänet on haudattu Turun hautausmaalle.^[5]

Salanimet

• Hurmerinta Usko (alkuperäinen nimi)^[2]
• Kalanti U.^[1]
• Kauko Kalle^[1]
• Laurila Lasse
• Salapuro
• Talka U.^[1]
• Voitto F.^[1]
• Warras

Kirjallista tuotantoa

• Lyylikki : yksinäytöksinen historiallinen kuvaelmanäytelmä. Tammen näytelmiä 34. Tammi 1945
• Onnen-Matin mahtisanat ; kuvittanut Holger Manelius. WSOY 1945
• Pyhän Trifonin aarre : seikkailu Petsamossa. Poikien sininen sarja 18. Kansankirja, Helsinki 1947
• Seikkailu satumetsässä ja muita satuja ; kuv. Eeva Kari. Satumaan sarja 5. Valistus 1955
• Sissinä lainavaatteissa. Nuorten toivekirjasto 109. WSOY 1958

Lähteet

• Usko Kemppi-seuran historiikki

Viitteet

1. Erkki Pälli: Usko Kemppi Pomus.
2. Elokuvat, joissa henkilö on esiintynyt/työskennellyt (190 kpl) ELONET.
3. Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 176. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2
4. Usko Kemppi - Muistot Helsingin Sanomat. 13.5.1994. Viitattu 27.11.2023.
5. Usko Uljas Urho Kemppi 12.02.1907-13.5.1994 - Turun seurakunntat Hautakartta. Viitattu 27.11.2023.

Aiheesta muualla

• Usko Kemppi Seura (Arkistoitu – Internet Archive)
• Usko Kempin juttu Pomus.net tietokannassa
• Usko Kempin sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
• Usko Kempin sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
• Usko Kemppi Elonetissä.