Uuden-Seelannin kieliksi lasketaan perinteisesti vain Uuden-Seelannin kielet, eikä maahan kuuluvissa vapaasti assosioituneissa maissa (Cookinsaaret, Tokelau ja Niue) puhuttavat kielet.
Maan lainsäädännön mukaan Uuden-Seelannin viralliset kielet ovat maori ja uusiseelantilainen viittomakieli. Myös englanti on de facto virallinen kieli.[1] Kaikki aikuiset maorinkieliset uusiseelantilaiset osaavat myös englantia.[2] Uuden-Seelannin englannissa on useita maorista peräisin olevia lainasanoja. Näitä ovat mm. mana: "maine", waka: "kanootti" tai "kulkuneuvo" ja kai: "ruoka".[3].
Vuonna 2018 New Zealand First -puolue toi parlamenttiin lakialoitteen, jolla tehtäisiin englannista virallinen kieli lainsäädännön keinoin. Perusteluna oli se, että muut viralliset kielet ovat saaneet virallisen statuksen juuri parlamentissa käydyn keskustelun tuloksena: maori vuonna 1987 ja viittomakieli 2006.[4].
Vuoden 2018 väestönlaskennassa englannin ilmoitti äidinkielekseen 4,48 miljoonaa ihmistä (95% koko väestöstä), maorin 185 955 (4%) ja viittomakielen 22 986 (0,5%).[5]
Virallisten kielten lisäksi Uudessa-Seelannissa puhutaan myös samoaa (2,2% väestöstä), kiinaa (2%) ja hindiä (1,5%).[5]
Cookinsaarten maorilla, niuella ja tokelaulla ei ole virallisen kielen asemaa, mutta valtion tulee varmistaa niiden elinvoimaisuuden säilyminen.[6] Yksi tärkeä askel on kannustaa perheitä puhumaan näitä kieliä kotona.[7]