Uurainen

Tämä artikkeli käsittelee Uuraisten kuntaa. Laukaassa sijaitsevasta Uurainen-järvestä on oma artikkeli.
Uurainen
Urais

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°30′00″N, 025°26′15″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Kuntanumero 892
Hallinnollinen keskus Uuraisten kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 372,25 km²
243:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 347,98 km²
– sisävesi 24,27 km²
Väkiluku 3 646
199:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 10,48 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 25,3 %
– 15–64-v. 54,5 %
– yli 64-v. 20,2 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 98,3 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,6 %
Kunnallisvero 9,00 %
126:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Juha Valkama
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • PS
 • SDP
 • KD
 • Kok.
 • Vas.
8
5
4
2
1
1
uurainen.fi

Uurainen (ruots. Urais) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Matkaa kirkonkylästä Jyväskylän maakuntakeskukseen on 36 kilometriä. Muut lähimmät kaupungit ovat Saarijärvi ja Äänekoski. Kunnan virallinen väkiluku on 3 646 (31.10.2024),[2] ja sen pinta-ala on 372,25 km² josta 24,27 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 10,48 asukasta/km².

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uurainen sijaitsee Keski-Suomessa. Sen naapurikunnat ovat Jyväskylä, Laukaa, Multia, Petäjävesi, Saarijärvi ja Äänekoski. Kuntakeskuksesta Jyväskylään on 32 km.

Uuraisten suurimmat järvet ovat Kyynämöinen, Sääkspää ja Iso-Uurainen. Kaikkiaan kunnassa on 125 järveä.[7]

Uuraisilla on kolme Natura-kohdetta: keidassuot Oksalan Isosuo ja Miehinkäisensuo, puronvarsisuota edustava Lotakonsuo ja Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki, johon kuuluu Äänekosken ja Uuraisten rajalla sijaitseva Kylmäpuron lähteikkö.[8]

Kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asutuskylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotaperä, Linnanperä, Pohjanperä, Kelloperä, Haukimäki, Kyynämöinen, Hepomäki, Höytiä, Tehlo, kirkonkylä, Hiirola, Jokihaara, Vihtaperä, Oikarinperä, Murtoperä, Kummunkylä, Pirttiperä, Myllyperä, Kangashäkki, Sälliperä, Hirvaskylä.[9]

Rekisterikylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuukkajärvi, Uurainen, Kangashäkki, Höytiä, Nyrölä.[9]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1500- ja 1600-lukujen vaihteessa Uuraisten alue oli hämäläisten erämaata. Ensimmäinen uudisasukas Uuraisten alueella oli vuonna 1548 saapunut Paavo Minkkinen, jonka suku oli luultavasti Pellosniemeltä lähtöisin. Hän perusti Salmelan tilan Heinäjoensuun erämaalle, joka oli kuulunut Kulsialan Laitikkalan kylälle. Nykyään Laitikkala on osa Pälkänettä.[10] Uuraisten alueen ensimmäiset maakirjakylät olivat vuonna 1561 mainitut Kuukkajärvi ja Akonjärvi. Akonjärvi kuitenkin liitettiin Kuukkajärven kylään jo vuonna 1586.[11]

Uurainen esiintyy vanhoissa asiakirjoissa 1800-luvun puoliväliin asti nimellä Kuukkajärvi ja joskus myös Minkkilänä. Se muodostui Saarijärvestä erotetuksi rukoushuonekunnaksi vuonna 1801, ja siihen liitettiin myös osia silloisesta Laukaasta. Seurakunnan kappeli valmistui 1856, ja se itsenäistyi omaksi seurakunnaksi 1886. Tällöin kunnassa oli 1 058 asukasta. Vuonna 1900 väkiluku oli 3 153.[12] Nykyinen Uuraisten kirkko on rakennettu vuonna 1904 entisen paikalle. Siihen liittyvä tapuli on rakennettu 1882 lääninarkkitehti Alfred Cavénin piirustusten mukaan.[13]

Vuonna 1976 Uuraisten kunnanjohtajaksi valittu Sirpa Rautio oli Suomen ensimmäinen naispuolinen kunnanjohtaja.[14][15]

Trombi tai syöksyvirtaus tuhosi vuonna 2010 Uuraisilla matkailuvaunualueen.[16]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuraisten kunnanjohtaja on ollut vuodesta 2011 Juha Valkama.[17] Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa. Kaudella 2021–2025 paikoista kahdeksan on keskustan hallussa, perussuomalaisilla viisi, sosiaalidemokraateilla neljä, kristillisdemokraateilla kaksi sekä vasemmistoliitolla ja kokoomuksella kummallakin yksi.[6]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 804 työpaikkaa. Niistä 12 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 68 % palveluissa ja 17 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli neljä kertaa niin suuri kuin koko maassa (3 %).[18]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kuljetusliike Ville Silvasti, Rakennusliike Well-Done ja Metallisorvaamo Pitkänen.[19] Suurimpia työllistäjiä ovat betonielementtejä valmistava Parma Oy, puuntyöstöteriä mekaaniselle puuteollisuudelle valmistava Leitz KES Metalli Oy sekä metallilaitteita ja -rakenteita valmistava Jake-Man Oy.[20]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 Uurainen arvioitiin Keski-Suomen ”muuttovetovoimaisimmaksi kunnaksi”.[21]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Uuraisten väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 2 739
1985
  
 2 823
1990
  
 2 961
1995
  
 3 055
2000
  
 3 125
2005
  
 3 137
2010
  
 3 455
2015
  
 3 666
2020
  
 3 677
Lähde: Tilastokeskus.[22]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Uuraisilla oli 3 747 asukasta, joista 1 568 asui taajamissa, 2 161 haja-asutusalueilla ja 18:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Uuraisten taajama-aste on 42,0 %.[23] Uuraisten taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[24]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Uuraisten kirkonkylä 1 128
2 Hirvaskangas 440

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Uuraisilla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[25]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Uuraisilla toimii Uuraisten helluntaiseurakunta.[26]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Uuraisten alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[27]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuraisilla on Hirvasen koulu, Höytiän koulu,[28] Uuraisten Koulukeskus[29] ja Kyynämöisten koulu[30]

Uuraisten terveysaseman palveluista ja muista perustason terveyspalveluista vastaa tuottajana neljän kunnan yhteinen Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus vuodesta 2011 alkaen.[31][32][33]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuraisten pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla naudan- ja sianlihapata lihasuolainen, perunasoppa ja litukkarieska.[34]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uuraisten kirkko
Kuorejärveä

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Uurainen: Kuukan kappelista nykypäivään 1868-1993. Jyväskylä: Uuraisten kunta, 1993. ISBN 951-96762-0-1

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Uurainen Oikeusministeriö. Viitattu 15.10.2021.
  7. ↑ Uurainen Järvi-Wiki. Viitattu 4.2.2018.
  8. ↑ Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
  9. ↑ a b Kuukan kappelista nykypäivään, sivut 26-27.
  10. ↑ Kuukan kappelista nykypäivään, sivu 20.
  11. ↑ Kuukan kappelista nykypäivään, sivu 21.
  12. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 269, 555. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  13. ↑ Uuraisten kirkko
  14. ↑ Rautio pääsi historian kirjoihin, Jyväskylän lehti
  15. ↑ Suomen ensimmäinen naiskunnanjohtaja eläkkeelle Yle Uutiset. Viitattu 4.3.2018.
  16. ↑ Myrsky tuhosi leirintäalueen Keski-Suomessa, kolme loukkaantui Yle. 4.8.2010. Viitattu 27.1.2018.
  17. ↑ Uuraisten kunnanjohtajaksi Juha Valkama Keskisuomalainen. 2011. Viitattu 22.1.2018.
  18. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  19. ↑ Alueen Uurainen yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018.
  20. ↑ Yritykset ja yhteisöt Uurainen. 2011. Arkistoitu 4.2.2018. Viitattu 4.2.2018.
  21. ↑ Uurainen on maakunnan vetovoimaisin Yle. Viitattu 27.1.2018.
  22. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  23. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  24. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  25. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  26. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 7.9.2021.
  27. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. ↑ Höytiän koulu (Arkistoitu – Internet Archive)
  29. ↑ Koulukeskus (Arkistoitu – Internet Archive)
  30. ↑ Kyynämöisten koulu (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. ↑ Uuraisten terveysasema Jyväskylä. Arkistoitu 4.3.2018. Viitattu 3.3.2018.
  32. ↑ Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus hyväksyttiin yle.fi. 20.8.2010. Viitattu 22.4.2021.
  33. ↑ Terveyspalvelut Uurainen. Viitattu 3.3.2018.
  34. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 96. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]