Vaaleaolkiyökkönen | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
Heimo: | Yökköset Noctuidae |
Alaheimo: | Tarhayökköset Hadeninae |
Suku: | Olkiyökköset Mythimna |
Laji: | pallens |
Kaksiosainen nimi | |
Mythimna pallens |
|
Katso myös | |
Vaaleaolkiyökkönen (Mythimna pallens) on melko yleinen keski- ja loppukesän yöperhoslaji.
Vaaleaolkiyökkönen muistuttaa varsin paljon etenkin sameaolkiyökköstä (Mythimna impura), mutta on yleissävyltään sitä vaaleampi ja etusiivet ovat muodoltaan enemmän pitkänomaiset. Siipien pohjaväri on oljenkellertävä, usein hieman punertavankeltainen, ja valkoiset siipisuonet antavat siiville ohuen pitkittäisviirutuksen. Ulomman poikkiviirun kohdalla erottuu joskus harvoin muutama musta piste. Alapinnoiltaan etusiivet ovat lähes valkeat. Takasiivet ovat melko valkeat, mutta ulkoreunan tuntumasta usein mustakehnäiset. Siipiväli 30–38 mm.[2][3][4]
Levinneisyys ulottuu Euroopasta sen pohjoisimpia osia lukuun ottamatta Pohjois-Aasian poikki Venäjän Kaukoitään.[4] Suomessa sitä tavataan harvakseltaan ainakin Etelä-Lappiin saakka. Ensimmäinen sukupolvi lentää kesäkuun lopulta elokuun lopulle ja huomattavasti vähälukuisempi toinen sukupolvi joinakin vuosina elokuun lopulta lokakuun alkuun.[5]
Vaaleaolkiyökkönen viihtyy avoimilla ja kosteapohjaisilla paikoilla sekä kulttuuriympäristöissä ja muistuttaa sikäli elintavoiltaan sameaolkiyökköstä. Vaaleaolkiyökkönen on kuitenkin lukumäärältään selvästi sameaolkiyökköstä vähäisempi ja esiintymiseltään enemmän paikoittainen. Perhoset tulevat valolle, heikommin syötille. Toukka talvehtii keskenkasvuisena.[4]
Toukka elää erilaisilla heinillä.[4]