Vahapalmuaratti | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
Heimo: | Papukaijat Psittacidae |
Suku: | Ognorhynchus |
Laji: | icterotis |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Vahapalmuaratti (Ognorhynchus icterotis) on uhanalainen Kolumbian ja Ecuadorin Andeilla elävä papukaijalintu. Lintu on ainoa Ognorhynchus-suvun laji [2].
Kooltaan vahapalmuaratti on noin 42 cm. Lajin päälaki, selkä, kurkku, siivet ja pyrstö ovat väriltään vihreät. Naama sekä vatsa ovat väritykseltään keltaiset. Nokka on vahva ja tumma. Vahapalmuaratti muistuttaa ulkonäöltään kallioarattia (Aratinga wagleri) ja kirjuriarattia (Leptosittaca branickii). Kallioaratti on pienikokoisempi ja siltä puuttuu pään keltainen väri. Myös kirjuriaratin päässä on vähemmän keltaista kuin vahapalmuaratilla. [3]
François Victor Masséna ja Charles de Souancé kuvailivat lajin holotyypin Kolumbian Ocañasta 1854.[4]
Vahapalmuaratin elinympäristöä ovat vuoristometsät 1 200–3 400 metrin korkeudessa. Laji viihtyy erityisesti Ceroxylon quindiuense -vahapalmulajia kasvavissa metsissä, koska se pesii ja etsii ravintoaan puussa. Laji käyttää ravintonaan nuppuja, kukkia, hedelmiä ja siemeniä ja kerääntyy parviksi ravinnonetsintä matkoillaan. Lajin pesintäaika kestää huhtikuusta marraskuuhun. [3]
Vahapalmuarattikannan kooksi arvioidaan 2 600 yksilöä [3]. Suurin uhka lajille on elinympäristön tuhoutuminen metsänhakkuissa. Sveltuvia ympäristöjä on kuitenkin jäljellä. Lajia on pyydystetty ravinnoksi ja häkkilinnuiksi, vaikka se on hyvin vaikea häkissä pidettäväksi. Lajin suojelu on tuottanut tulosta ja kanta on saatu nousemaan.