Vahto | |
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Rusko |
|
sijainti |
|
Sijainti | |
Lääni | Länsi-Suomen lääni |
Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
Seutukunta | Turun seutukunta |
Kuntanumero | 906 |
Hallinnollinen keskus | Vahdon kirkonkylä |
Perustettu | 1870-luku |
Liitetty | 2009 |
– liitoskunnat |
Rusko Vahto |
– syntynyt kunta | Rusko |
Pinta-ala |
77,37 km² [1] (1.1.2008) |
– maa | 77,06 km² |
– sisävesi | 0,31 km² |
Väkiluku |
1 919 [2] (31.12.2008) |
– väestötiheys | 24,9 as./km² (31.12.2008) |
Ikäjakauma | 2007 [3] |
– 0–14-v. | 22,3 % |
– 15–64-v. | 65,1 % |
– yli 64-v. | 12,6 % |
Vahto on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Vuodesta 2009 se on ollut osana Ruskoa.
Vahto kuului alun perin Ruskon pitäjään, jolloin sitä kutsuttiin Puu-Ruskoksi tai Ruskon korveksi. Itsenäisenä kuntana Vahto aloitti 1870-luvulla, jolloin pidettiin ensimmäinen kuntakokous.
Vahdon kunta liittyi Ruskoon vuoden 2009 alussa. Ruskon vaakunaksi tuli tässä yhteydessä Vahdon vaakuna.[4] Vahdon naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat Aura, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Rusko, Turku ja Yläne. Vahdon pohjoisin piste oli Kuhankuono, joka oli aiemmin kaikkiaan kahdeksan kunnan yhteinen rajapyykki.
Vahdolla on suuria sora-alueita ja runsaat hyvälaatuiset pohjavesivarat. Lisäksi luonnonvaraisia soita on kunnassa useita. Vahdon suurimpia työllistäjiä on Virtasen autokoritehdas.
Vahdon alueen kyliä ovat Askainen, Auvainen, Hemmola, Hyrköinen, Inkinen, Järvijoki (jakaa Tortinmäen kanssa), Kautranta, Kierikkala, Koivisto, Kylämäki, Laukola, Lavamäki, Parikka, Peijari, Riittiö, Seppälä, Silvola, Sysimäki.
Vahdon alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Vahdon murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Maskun alaryhmään.[5]
Vahdon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sianpääsyltty ja pullamaito.[6]