Vain unelmilla on siivet

Vain unelmilla on siivet
The King of Marvin Gardens
Ohjaaja Bob Rafelson
Käsikirjoittaja Jacob Brackman
Bob Rafelson
Tuottaja Steve Blauner
Bob Rafelson
Harold Schneider
Kuvaaja László Kovács
Leikkaaja John F. Link
Pääosat Jack Nicholson
Bruce Dern
Ellen Burstyn
Scatman Crothers
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Levittäjä Columbia Pictures
Netflix
Ensi-ilta 1972
Kesto 103 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Vain unelmilla on siivet (The King of Marvin Gardens) on Bob Rafelsonin ohjaama yhdysvaltalainen draamaelokuva vuodelta 1972. Sen pääosia näyttelevät Jack Nicholson, Bruce Dern, Ellen Burstyn ja Scatman Crothers. Se on yksi monista Bob Rafelsonin ja Jack Nicholsonin yhteistöistä. Valtaosa elokuvasta tapahtuu talvisessa Atlantic Cityssä. Elokuvaajana toimi László Kovács.

Vain unelmilla on siivet jäi yhdeksi harvoista Julia Anne Robinsonin elokuvarooleista, sillä hän kuoli vuonna 1975 asuntopalossa ollessaan vasta 24-vuotias.[1][2]

The New York Timesin kriitikot valitsivat elokuvan vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta maailmassa.[3]

David (Jack Nicholson) ja Jason (Bruce Dern) ovat toisistaan vieraantuneet veljekset. Masennukseen taipuvainen David juontaa myöhäisillan radio-ohjelmaa, kun taas Jason on lipeväluonteinen huijari. Kun Jason houkuttelee pikkuveljensä sekä oman ikääntyvän naisystävänsä Sallyn (Ellen Burstyn) ja tämän tyttären Jessican (Julia Anne Robinson) kiinteistöhuijaukseen Atlantic Cityssä, tapahtumat alkavat edetä tragediaksi. Skeptinen David ei lainkaan usko Jasonin suunnitelmiin. Lopulta myös Sally menettää uskonsa ja ampuu Jasonin. David saattaa veljensä ruumiin junalla Philadelphiaan.

Elokuvaan sisältyy monia surrealistisia kohtauksia, kuten veljesten keskustelu hevosten selässä ja simuloitu Miss America -kauneuskilpailu Atlantic Cityn valtavassa Boardwalk Hallissa, jossa Sally soittaa salin maailman suurimmiksi väitettyjä pilliurkuja.[4]

Vain unelmilla on siivet kuvattiin miltei kokonaan talven 1972 aikana Atlantic Cityssä. Tämän takia sitä pidetään hyvänä dokumenttina kaupungin kultakauden viimeisistä ajoista. Monet elokuvassa näkyvät vanhat loistohotellit purettiin pian uusien kasinohotellien tieltä. Tarinan päätapahtumapaikka, ylellinen Marlborough-Blenheim Hotel purettiin 1978 ja tilalle rakennettiin Bally’s Atlantic City.

Elokuvan alkuperäisnimi viittaa New Jerseyn Margatessa sijaitsevaan Marven Gardensiin ja Monopoly-lautapelin alkuperäisversiossa olleeseen samannimiseen kiinteistökohteeseen.[5]

 Jack Nicholson  David Staebler  
 Bruce Dern  Jason Staebler  
 Ellen Burstyn  Sally  
 Julia Anne Robinson  Jessica  
 Scatman Crothers  Lewis  
 Charles Lavine  isoisä  

Helsingin Sanomien Matti Salo kiteytti elokuvan sanoiksi ”oikullisen kepeä, älyllisen tiheä”.[6]

  1. Mark Fanu: The King of Marvin Gardens: A Killing, The Criterion Collection 27.11.2010.
  2. Don Mack: Apartment fire kills Eugene actress, Eugene Register Guard 1.4.1975.
  3. The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 5.7.2016.
  4. Boardwalk Hall - Pipe Organs (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Combs, Richard (1973) "The King of Marvin Gardens", Monthly Film Bulletin, 1973, s. 193
  6. Salo, Matti: Monopoli-veljesten unelmat. Helsingin Sanomat, 4.9.1977, s. 24. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:The King of Marvin Gardens